Onko 18 vuotta perusteltu äänestysikäraja?

Nuoret äänestävät muita ikäluokkia vähemmän. Alaikäiset on perinteisesti suljettu äänioikeuden ulkopuolelle. Tätä lähestymistapaa on kuitenkin viime vuosina kyseenalaistettu, ja jotkin EU-jäsenvaltiot tunnustavat äänioikeuden myös alle 18‑vuotiaille.

Nuorisoala ry:n vaikuttamisen asiantuntija Vilma Järvisalo pitää äänestysikärajan laskemista toimivana ratkaisuna nuorten osallisuuden edistämiselle myös Suomessa.

”Maailmalla on useita esimerkkejä maista, joissa äänestysikäraja on laskettu 16 vuoteen joko kaikissa vaaleissa tai tietyissä vaalityypeissä. On selvää, että nuorten äänen kuulemiseen ja osallisuuden vahvistamiseen liittyvät syyt ovat paljon painavampia kuin mahdolliset haitat”, Järvisalo arvioi.

Järvisalo toteaa, että äänestysikärajan muuttaminen olisi merkittävä uudistus. Hän ehdottaa, että äänestysikärajaa laskettaisiin asteittain, aluksi esimerkiksi kuntavaaleissa. Järvisalo korostaa nuorten osallisuuden merkitystä poliittisessa vaikuttamisessa ja muistuttaa, että nuoret ovat tietoisia heitä koskevista päätöksistä.

”Poliittisessa keskustelussa käsitellään paljon nuoria koskettavia aiheita, esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä. Nuoret myös elävät tehtyjen päätösten kanssa paljon pidempään. Tämän vuoksi olisi perusteltua antaa heille mahdollisuus tuoda näkemyksiään tiedettäviksi myös äänestämisen kautta”, hän painottaa.

Järvisalo arvioi, että äänestysikärajan laskeminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä nuorten äänestysaktiivisuutta, sillä kotona omaksuttu tapa äänestää vaaleissa voisi juurtua sujuvammin osaksi aikuiselämää.

Toiveena äänestysikärajan laskeminen

19-vuotias Kerttu Kajander äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Hän on myös ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa vihreiden edustajana. Kajanderin mielestä äänestysikärajan laskeminen olisi toteuttamiskelpoinen ratkaisu, mutta hän toivoo sen rinnalle myös lisää demokratiakasvatusta.

Kajanderin mukaan äänioikeusikärajan laskeminen vahvistaisi nuorten kokemusta siitä, että heidät nähdään yhteiskunnallisina toimijoina. Hän on ollut poliittisessa toiminnassa mukana jo 16-vuotiaasta lähtien ja kokee olleensa tyytymätön siihen, ettei päässyt äänestämään.

”On tuntunut turhauttavalta, kun useat vaalit ovat menneet ohi ilman mahdollisuutta äänestää, vaikka olisin omannut valmiudet siihen. Moni nuori voi vaikuttaa muiden kanavien kautta, mutta äänestäminen on merkittävämpi keino ja koen, että mahdollisuus siihen lujittaisi uskoamme poliittiseen järjestelmään”, hän kertoo.

Kajander kokee äänioikeuden epäämisen ristiriitaisena ja vetoaa jo 15-vuotiaana alkavaan rikosoikeudelliseen vastuuseen.

”Minkä takia nuori ei olisi valmis vaikuttamaan niihin lakeihin, joita hänen täytyy noudattaa”, Kajander pohtii.

”16-vuotiaan kokemus on yhtä lailla arvokas”

Kajander myöntää, että nuorten kehityksessä on yksilöllisiä eroja. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei kognitiivisia kykyjä arvioida muissa ihmisryhmissä äänioikeuden perusteena, esimerkiksi vanhemman ikäpolven kohdalla.

”Jos nuorilla ei ole tarpeeksi yhteiskunnallisia valmiuksia äänestää jo 16-vuotiaana, on syytä pohtia koulutusjärjestelmää ja sen rakenteita. Koen, että olisin 16-vuotiaana pystynyt tekemään informoidun päätöksen äänestämisen suhteen. Vaikka ikä on tuo lisää kokemuksia ja tietoa, 16-vuotiaan kokemus on yhtä lailla arvokas siinä hetkessä”, Kajander toteaa.