"Tietoturvariskit lähes ylitsepääsemättömät"

[metaslider id=11366]

Nettiäänestykseen siirtyminen toisi mukanaan isoja ongelmia.

”Tämän hetken tietotekniset ratkaisut eivät mahdollista samaan aikaan luotettavaa äänestystä ja äänisalaisuuden säilyttämistä. Eli mikäli halutaan, että pidetään kiinni siitä, että ei tiedetä ketä ihmiset äänestävät, joudutaan tinkimään tietoturvasta. Jos tietoturvasta ei haluta tinkiä, on mahdollista saada selville ketä henkilöt ovat äänestäneet. Tämä on ogelma, jossa ei ole ylitsepääsyä”, toteaa Electronic Frontier Finland ry:n varapuheenjohtaja Ville Oksanen.

Jotta tietoturvaongelmia ei tarvitsisi nettiäänestyksessä poistaa, pitäisi äänestäjien muuttaa ajatustaan vaalisalaisuudeta.

”Jos todetaan, että se ketä joku henkilö äänestää ei ole luottamuksellista ja siitä voidaan tinkiä, niin nettiäänestäminen on mahdollista. Tämä olisi kuitenkin iso muutos suomalaisten äänestysfilosofiaan.”

Nettipankissa asioiminen on monelle arkipäivää, mutta sen tietoturvallisuudesta on helpompi pitää kiinni.

”Järjestelmä jossa käytetyään tunnuslukuja joilla yhdistettään tietty henkilö johonkin, on teknisesti helppo tehdä kohtuullisen turvallisesti.”

Viron äänestysjärjestelmä kansainvälisessä syynissä

“Maailman käytännössä johtavat sähkösen äänestyksen tutkijat olivat tarkkailemassa vaalipäivänä Viron järjestelmää ja he antoivat tyrmäävän raportin siitä, että järjestelmä ei täyttänyt luotettavuuskriteereitä. Virossa oltiin sitä mieltä, että raportin takana olivat venäläismieliset, jotka haluavat kyseenalaistaa heidän demokratiansa. En kuitenkaan tiedä yhtään teknistä argumenttia siitä, että tämä raportti olisi ollut väärässä,” kertoo Oksanen.

Äänestysprosentti ei välttämättä nouse, vaikka netissä saisikin äänestää

“Ne väitteet, että nettiäänestys nostaisi äänestysprosenttia, ovat täysin vailla pohjaa,” toteaa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

”Tuore esimerkki löytyy Virosta. Kun meillä oli äänestysprosentti 40,9 prosenttia, niin Virossa, jossa on tämä nettiäänestysmahdollisuus on käytössä, äänestysaktiivisuus romahti 37 prosenttiin. Saimme siis suljetulla menetelmällä huomattavasti paremman äänestysprosenttin kun Virossa saatiin nettiäänestyksellä.”

Viro ei ole ainoa maa, jossa mahdollisuus nettiäänestykseen ei ole nostanut äänestysaktiivisuutta. Jääskeläinen poimii esimerkin Norjasta:

”Norjassa oli kaksissa eri vaaleissa, vuonna 2012 ja 2013, muutamassa kunnassa nettiäänestyksen kokeilu ja sielläkin todettiin, ettei siitä ollut mitään vaikutusta äänestysprosenttiin”

Oikeusministeriön asettama työryhmä kokoaa tietoa sähköisen äänestyksen soveltuvuudesta Suomessa.

”Kyllähän tästä voidaan löytää hyviä puolia. Työryhmän tehtävänä onkin laittaa nämä puoltavat ja ei puoltavat tekijät yhteen ja katsoa mihin suuntaan vaaka kallistuu tällä hetkellä.”