Urheilutähdet ovat Suomessa kritiikin yläpuolella

[metaslider id=2733]

“Tiettyjä urheilutähtiä ei kritisoida, koska heidän kommenteilla myydään lehtiä. Ja mikäli kirjoitat heistä paskaa, he eivät anna enää kommentteja”, IS Urheilun esimies Vesa Rantanen tiivistää.

Suomesta löytyy kourallinen tähtistatuksen saaneita urheiljoita. Teemu Selänteen kaltaisia nimiä on vaikea lähteä kaupallisista syistä kritisoimaan. Vaikka aihetta olisikin.

“Urheilutähdillä on Suomessa ylipäätänsä liikaa valtaa. He sanelevat ehdot ja säännöt, joilla he suostuvat antamaan kommentteja ja lausuntoja”, Urheilulehden kiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen laukoo.

Hänen mukaansa ongelmat ovat paljon syvemmällä. Pohjois-Amerikasta tullut kaupallistuminen näkyy Sihvosen mukaan suomalaisella urheilujournalismissa.

“Koko ala perustuu Suomessa tällä hetkellä lähes kokonaan haastateltavien kommentteihin. Ja lukijoita kiinnostaa oikeastaan mitä tahansa, mitä he sanovat. Mikäli toimittaja ei enää saa haastateltavia, vaikeuttaa se taas heidän työtään.”

“Tämän johdosta urheilutoimittaja joutuu varomaan sanomisiaan paljonkin. Ja tämä ei päde pelkästään NHL-tähtiin, vaan myös kotimaisiin kotikutoisiin tähtipelaajiimme sekä osaan valmentajista.”

Journalismin sääntöjen pitäisi päteä myös urheilun parissa

Sekä Sihvosen että Rantasen mukaan journalismin sääntöjen pitäisi olla urheilussa samat kuin muilla alueilla.

“Urheilujournalismissa pitäisi pyrkiä tilanteeseen, missä haasteltavien painoarvo ei olisi näin suuri. Toimittajan ammattitaidon pitäisi riittäisi juttujen tekemiseen myös tarvittaessa ilman haastateltavaa”, Sihvonen linjaa.

IS Urheilussa jo monta kymmentä vuotta toiminut Rantanen ei näe ongelmaa samanlaajuisena.

“Selännettä tai Saku Koivua on vaikea kritisoida, mutta jostain Teppo Tepposesta voi kirjoitella ihan mitä paskaa tahansa.”

Rantasen mukaan urheilutoimittajat ovat muuten jopa kriittisempää väkeä kuin moni muu journalisti.

“Nykyään moni urheilutoimittaja oikein yrittää tehdä nimeä nimenomaan sillä kriittisyydellä. Joten urheilujournalismi on nykyään noin sata kertaa kriittisempää kuin muut alat.”

Myös Sihvonen näkee alalla toivoa. Nuorten toimittajien astuessa parrasvaloihin kokenut kirjoittaja uskoo myös urheilussa nähtävän kirjoittelun muuttuvan tasapuolisempaan suuntaan.

“Näen tunnelin päässä tässä suhteessa myös positiivista valoa. Oman ikäluokkani ja sitä vanhempien toimittajien suhteen olen jo menettänyt toivoni.”

“Mutta nuorten toimittajien yrittäessä tehdä urheilusta heidän elantonsa uskon, että heidän pitää osoittaa olevansa jollain tavoin edeltäjiensä parempia. Ja tässä on yksi iso asia, jolla se onnistuu”, Sihvonen tiivistää.