Venäjän suhtautumista venäjänkielisiin ei voida sivuuttaa Suomessa

[metaslider id=10295]

Venäjän intressit ulkomailla asuviin venäjänkielisiin saattavat hankaloittaa venäläisväestön integroitumista maahan, jossa he ovat vähemmistönä. Tutkija ja oikeustieteen tohtori Merja Pentikäisen mukaan naapurimaihin kohdistuvassa muuttoliikkeessä tulisi ottaa molempien maiden politiikka huomioon. Venäjä tekee kuitenkin poikkeuksen siinä, miten se on ilmaissut suhtautuvansa muissa maissa asuvia venäjänkielisiä kohtaan.

’’Yleensä valtiot ainakaan Euroopassa eivät ilmaise julkisesti intresseikseen muissa maissa asuvien kansalaistensa etujen ajamista yhtä vahvasti kuin Venäjä. Tämä on ehdottomasti otettava huomioon myös Suomessa, kun mietitään miten venäläiset sopeutuvat tänne’’, Pentikäinen kertoo.

Pentikäisen mukaan naapurivaltio voi politiikallaan vaikuttaa hyvinkin vahvasti siihen, miten sieltä peräisin oleva vähemmistö sopeutuu yhteiskuntaan. Suomessa ei voida ajatella, ettei asia koskettaisi meitä.

’’Nyt ollaan huomattu miten aktiivisesti Venäjä on lähtenyt ottamaan kantaa ja tukemaan Ukrainan venäläistä vähemmistöä. Se vaikuttaa olennaisesti myös siihen, miten Ukrainan hallinto suhtautuu venäläiseen vähemmistöön. Se tulee muistaa myös Suomessa’’, Pentikäinen täsmentää.

Venäläiset ovat jo pitkään olleet Suomen nopeiten kasvava vähemmistö

’’Venäläisten on oltava suomalaisen kotouttamispolitiikan keskiössä. Venäjänkielisten integroiminen on olennaista, jotta vakaat yhteiskuntaolot säilyvät’’, Pentikäinen painottaa.

Pentikäinen kuitenkin muistuttaa, että valtiot ovat historiallisilta taustoiltaan hyvin erilaisia. Ukrainan suhtautuminen venäläisvähemmistöön on nostettu esiin jo kauan sitten.

’’Se mitä Ukrainassa tapahtuu ei tarkoita sitä, että samalla tavalla tulee tapahtumaan vaikka Baltiassa tai Suomessa. Jo vuosia ennen Krimin tapausta on raportoitu siitä, että Ukrainan hallinnon tulisi kiinnittää enemmän huomiota venäläiseen vähemmistöönsä’’

Poliittiset linjaukset voivat heijastua negatiivisesti tavallisiin kansalaisiin

Pahimmillaan valtioiden väliset kiistat voivat lisätä tavalliisiin kansalaisiin kohdistuvaa syrjintää. Pentikäisen mukaan on äärimmäisen tärkeää, että keskustelu ei kääntyisi tavallisiin ihmisiin.

’’Hirveän tärkeää vähemmistöihin liittyvien konfliktien ehkäisemisessä on se, miten valtiot toimivat. On valitettavaa, jos politiikka vaikuttaa myös yksilöihin suhtautumiseen’’

Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo, että on liian aikaista spekuloida minkälaisia vaikutuksia Ukrainan taphtumilla voi olla Suomessa asuviin venäläisiin.

’’Jos halutaan puhua asenteiden muutoksesta, tulisi asiaa tutkia pidemmältä ajalta’’

’’On elettävä sen realiteetin kanssa, että Venäjällä on tämänkaltainen ulkopolitiikka. Täytyy pitää huolta siitä, ettei se vaikuta negatiivisesti Suomessa asuviin venäjänkielisiin’’, Pentikäinen lisää.

Pentikäinen huomattaa, että vaikka Venäjän politiikka on saanut kritiikkiä, se ei siti ole ainut.

’’Unkari on aihettanut epästabiiliutta keskisessä Euroopassa osoittaessaan kiinnostusta muissa maissa asuvia unkarilaisia kohtaan. Tavallaan Unkarikin on mennyt puuttumaan naapureidensa vähemmistöpolitiikkaan’’