![](https://tutka.pro/wp-content/uploads/2019/10/112Suomi-1024x639.jpg)
Yhteiskunta
Koulujen turvallisuus on muutakin kuin paloharjoituksia
Turvallisuudesta huolehtiminen on olennainen osa kouluyhteisön arkea.
Turvallisuustoimenpiteet kouluissa näkyvät opiskelijoille lähinnä vuosittaisten palo- ja poistumisharjoitusten kautta, mutta kokonaisturvallisuus sisältää paljon muutakin. Turun yliopiston turvallisuuspäällikön Tero Haapalan mukaan turvallisuus muodostuu yhteisön jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista, joita tuetaan turvallisuusjohtamisella, teknisillä ratkaisuilla sekä turvallisuus-, hyvinvointi- ja työsuojeluorganisaatioilla.
”Hyvinvoiva, toisistaan huolehtiva, osallistava ja ketään syrjimätön yhteisö luo erinomaisen alustan toiminnalle, jossa turvallisuus syntyy parhaimmillaan tiedostamattomana osana kaikkea yhteisön toimintaa”, Haapala kuvailee.
Uudenlaiset hybridiuhat haastavat varautumistyötä
Kuopion kouluiskun kaltaiset tapahtumat saattavat herättää huolta kouluympäristöissä. Turvallisuudesta jatkuvasti huolehtiminen on Haapalan mukaan yhtä olennainen osa arkea kuin mikä tahansa johtaminen. Hän kertoo kokonaisvaltaisen turvallisuustyön muodostuvan esimerkiksi evakuointiharjoituksista sekä erilaisista turvallisuuskoulutuksista kuten aggressiivisen henkilön kohtaamisesta.
”Turvallisuustilanteen niin vaatiessa on tärkeää, että koululla on kyky nopeaan ja rationaaliseen päätöksentekoon sekä tilannejohtamiseen. Nykyiset hybridiuhkamallit ovat vaaroja, joihin ei ole saatavilla valmista ennakkoon suunniteltua toimintamallia”, Haapala toteaa.
Turvallisuuspoikkeamat voivat edellyttää tilannekohtaista päätöksentekoa, suunniteltujen mallien soveltamista ja päätösten tarkoituksenmukaista jalkauttamista. Haapalan mukaan on tärkeää huomioida myös kouluyhteisön palautuminen mahdollisen vaaratilanteen päätyttyä.
”Jokainen turvallisuuspoikkeama päättyy aikanaan. Kun hetki koittaa, on oltava selkeä toimintasuunnitelma siihen, miten yhteisön toimintaa jatketaan.”
![](https://tutka.pro/wp-content/uploads/2019/10/Paloturvallisuus-1024x638.jpg)
Vaaratilanteista viestimisessä on varjopuolensa
Ylikonstaapeli Teemu Äikäs Lounais-Suomen poliisilaitokselta muistuttaa, että vaaratilanteeseen reagoiminen on yksilöllistä.
”Vaaratilanteet kouluympäristössä vaikuttavat koko yhteisöön, mutta ihmiset reagoivat niihin todella vaihtelevasti. Koulujen on seurattava tapahtumien vaikutuksia huolellisesti, ja järjestettävä tarpeen mukaisia palveluita niin oppilaille kuin henkilökunnalle.”
Ylikonstaapeli Äikäs huomauttaa, että vaaratilanteista viestiminen voi ajoittain nostattaa turvallisuudentunteen ohessa jopa pelkoa.
”Turhan aktiivinen viestintä mahdollisista riskeistä normaalissa arjessa voi kylvää pelkoa. Poliisi pyrkii kertomaan faktat ja pysyttelemään vakaasti asiassa ilman turhien uhkakuvien maalailua”, Äikäs täydentää.
Turun ammattikorkeakoulun turvallisuuspäällikkö Janne Sundqvist nostaa esille vielä keskusteluavun merkityksen.
”Jokainen vaaratilanne on pystyttävä purkamaan ja käsittelemään loppuun. Keskusteluavun tarvetta tiedustellaan aina, ja sitä varten yhteisöstä löytyy esimerkiksi opintopsykologeja”, Sundqvist päättää.
Tuoreimmat
-
Turun uudet ulkokuntosalit tarjoavat ilmaisen liikuntavaihtoehdon
-
Tutka Podcast: Eroon doomscrollauksesta
-
Revive Podcast: Art that makes you stop and wander
-
Biologinen museo tuo Suomen luonnon asiakkaiden ulottuville
-
Musiikin tekeminen on muuttunut kisailuksi 10 sekunnin introista
-
Turkulainen sarjakuva menestyy myös maailmalla
-
Turun kaupunki suojelee harvinaista perhoslajia
-
Palo-ja pelastusalalla on tarve lisätyövoimaan
-
Runsas hedelmäsokerin käyttö voi johtaa moniin terveyshaittoihin
-
"On todella vaikeaa saada keikkoja ilman suhteita", sanoo DJ Whyidodis