Moni opiskelija tekee palkattoman harjoittelun, mutta joillain aloilla siitä maksetaan

Kolmannen vuoden bioanalytiikan opiskelija Laura Ahvonen on suorittanut kaksi harjoittelua palkattomasti. Nyt jäljellä on enää syventävä harjoittelu, eikä siitäkään ole luvassa palkkaa.  

Tilanne on Ahvosen mielestä ikävä jo siinä mielessä, että ennen viimeistä syventävää harjoittelua kaikki opinnot ovat jo suoritettuina, mutta silti harjoittelusta ei makseta mitään.  

“Jos on neuvokas ja käy hyvä tuuri, niin joku saattaa onnistua neuvottelemaan itselleen palkkaa, mutta harvoin näin käy”, Ahvonen kertoo. 

Palkan saamiseksi varmempaa olisi opinnollistaa kesätyöt, mutta Ahvosen mukaan sekin on hyvän tuurin varassa.  

“En haluaisi mennä palkattomaan harjoitteluun” 

Ahvosen toiveena olisi edes pieni palkka.  

“Se olisi merkki siitä, että meidän tekemäämme työtä arvostetaan”, hän sanoo. 

Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelut ovat sen verran pitkiä, että Ahvosen mukaan olisi perusteltua, jos edes puolesta ajasta saisi palkkaa.  

“Kun on jo kuitenkin tutustunut siihen työnkuvaan ja osaa toimia.” 

Ahvosen syventävän harjoittelun palkattomuutta varjostaa myös opintotuen loppuminen. Ahvosella on jo aiempi korkeakoulututkinto, joten opintotukikuukausia ei riitä enää viimeisen harjoittelun ajalle. Ahvonen joutuu miettimään, miten pärjää seitsemän viikkoa ilman tuloja. 

Ahvonen tiivistää monen opiskelijan ajatukset: ”En haluaisi mennä palkattomaan harjoitteluun. Tekisin palkatonta harjoittelua vain pakkoraossa.” 

Insinööri- ja tradenomiopiskelijat saavat usein palkkaa 

Tutka kysyi Turun ammattikorkeakoulun eri alojen harjoittelukoordinaattoreilta harjoittelujen palkkatilanteen. Selvisi, että palkallisia harjoitteluja suoritetaan usein insinööri- ja tradenomialoilla kuten konetekniikassa, yrittäjyydessä, myynnissä ja logistiikassa.  

Palkkatasot ovat usein pienempiä kuin alan normaalipalkat. Joskus on kuitenkin tilanteita, joissa harjoittelun aikana opiskelijalle voidaan alkaa maksaa normaalia palkkaa. 

Palkattomia harjoitteluja on usein sosiaali- ja terveysalalla sekä kulttuurialalla. Esimerkiksi bioanalyytikoksi, sairaanhoitajaksi ja medianomiksi opiskelevat tekevät usein palkattomia harjoitteluja. 

Kaikki tradenomitkaan eivät saa palkkaa harjoittelusta 

Digitaalisen liiketalouden tradenomiksi viime joulukuussa valmistunut Teemu Paakkunainen suoritti tutkintonsa toisen harjoittelun palkattomana. Myös hän koki, että palkan saamiseksi olisi täytynyt tehdä itse suuri määrä neuvottelutyötä. 

Paakkunainen näkee palkattomat harjoittelut ongelmallisina niin opiskelijan kuin työnantajankin näkökulmasta. 

“Koskaan ei ilmaiseksi tulisi tehdä töitä”, Paakkunainen toteaa. 

“Siinä on riskinä se, ettei harjoittelija ole motivoitunut tai sitoutunut tekemäänsä työhön.” 

Paakkunainen kuitenkin ymmärtää, jos esimerkiksi kokemattomalle ensimmäistä harjoitteluaan tekevälle opiskelijalle ei makseta palkkaa.