Opintojen viivästyminen näkyy koulun kukkarossa

Opiskelijoiden opintotahdilla on suora vaikutus koulun talouteen. Mitä enemmän opiskelijat suorittavat opintojaan, sitä paremmin koulu pystyy tarjoamaan parempia palveluita. 55 opintopisteen vuositahti on koululle ihanteellinen. Tähän yltää vuosittain keskimäärin alle puolet opiskelijoista.

[metaslider id=19996]

Opiskelijoiden ahkeruus on kaikkien etu

Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatilan mukaan opintojen viivästyminen tavoitteesta tarkoittaa konkreettisesti sitä, että koulu ei saa niin paljon rahaa käytettäväkseen.

”Se näkyy muun muassa ryhmäkokojen kasvuna koululuokissa. Vaikutus näkyy epäsuorasti myös esimerkiksi laitehankinnoissa. Kun rahaa ei tule yhtään enempää, sitä ei voida käyttää mihinkään muuhun kuin ydintoimintaan”, Taatila jatkaa.

Taatilan mukaan opiskelijalla on tulos- ja ennen kaikkea oppimisvastuu itselleen.

”On tärkeää, että meiltä valmistuu osaajia. Se on kaikkien etu. Hieno esimerkki tästä oli kun sain palautetta opiskelijoilta siitä, että yhdessä tentissä pystyi huijaamaan. Opiskelijat halusivat aidosti kertoa, että tämä ei palvele ketään”, Taatila kertoo.

Turun yliopiston rehtorin, Kalervo Väänäsen, mukaan opiskelijoilla ei ole muodollista tulosvastuuta opintojen etenemisestä.

”Opiskelijan tulosvastuu syntyy oikeastaan opintotuen kautta. Opintotukikuukaudet ovat rajallisia ja pisteitä pitää suorittaa tietty määrä, jotta tukea maksetaan. Tärkein tulosvastuu on opiskelijan halu opiskella. Se syntyy automaattisesti, jos tarjotaan hyvää opetusta”, Väänänen summaa.

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto pärjänneet hyvin valtakunnallisella tasolla

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto ovat pärjänneet hyvin valtakunnallisella tasolla. Turun ammattikorkeakoulussa tutkintojen määrä eritoten on jatkanut kasvuaan. Tämä on Taatilan mukaan tulosta systemaattisesta työskentelytavasta ja pyrkimyksestä tehdä asiat koko ajan hieman paremmin kuin ennen.

”Tällä tavoin toiminta kehittyy tasaiseen vauhtiin, eikä tilastoissa näy isoja notkahduksia”, Taatila toteaa.

Sekä yliopistossa, että ammattikorkeakoulussa on samantyyppinen jakoperuste siinä mielessä, että valtiolta tulee yksi iso rahasumma, mikä jaetaan erikseen yliopistojen kesken ja ammattikorkeakoulujen kesken. Mitä paremmin koulut pärjäävät, sitä enemmän ne saavat rahaa.

Rahoitusmallit kuitenkin poikkeavat muutoin paljon toisistaan. Ammattikorkeakouluissa koulutuksen osuus rahoituksesta on jopa 85 % ja yliopistoissa luku on yli puolet pienempi. Yliopisto saa kolmasosan rahoituksesta tutkimuksilla. Näin ollen ammattikorkeakouluilla on vielä tiukempi kilpailu keskenään valmistumisilla ja opintopistesuorituksilla.

Turun ammattikorkeakoulussa 55 opintopisteen suorituksia oli vuonna 2013 45 %. Luku on prosentin alempi keskiarvosta.

”Saamme neljäsosan rahoituksesta niistä, jotka ovat suorittaneet tavoitellun määrän opintopisteitä tietyssä ajassa. Lähes puolet rahoituksesta tulee tutkinnon suorittaneista”, Taatila toteaa.

”55 opintopistettä ei ole edes paha tahti”

Turun ammattikorkeakoulussa neljännen vuoden opintoja bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa tekevä Emmi Varjonen ei pidä 55 opintopisteen vuositahtia pahana.

”Sehän on aivan normaali ja kohtuullinen tahti, jos haluaa suorittaa tutkinnon ajallaan”.

”Olen kuullut, että opiskelijoilta toivottaisiin tiettyä opintopistemäärää. En kuitenkaan usko, että asian esiintuominen vielä enemmän lisäisi mitenkään opiskelijoiden motivaatiota opiskelua kohtaan”, Varjonen toteaa.

Varjonen uskoo, että projektimuotoisempi opiskelu ja etätyötuntien lisääntyminen ovat kuitenkin seurauksia opintojen viivästymisestä joidenkin opiskelijoiden kohdalla.

[note color=”#d3d3d3″]Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit

•   Yliopistojen rahoitusmalli
•  Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli

[/note]