Pienpuolueilla ristiriitoja ilmasto-ohjelmissaan - Professori arvioi Liberaalipuolueen ehdotukset parhaiksi

Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö arvioi pienpuolueiden toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Pääasiassa ratkaisut olivat täsmäiskuja, sillä kokonaisratkaisua ilmasto-ongelmiin ei ole vielä keksitty.

”Politiikkamme on osaoptimointia. Emme ole keksineet viisasten kiveä ilmastonmuutoksen kokonaishallintaan, vaan teemme koko ajan pieniä siirtoja yksittäisten päämäärien saavuttamiseksi. Globaali maailma on niin monimutkainen, etteivät edes asiantuntijat tiedä, mikä olisi toimiva kokonaisratkaisu.”

Puolueilla on jopa oman ohjelman sisällä ristiriitoja

Osaltaan puolueiden ehdotuksista löytyi ristiriitaisuuksia. Kommunistisella työväenpuolueella (KTP) sekä Piraattipuolueella (PP) energia- ja metsäpolitiikka ovat ristiriidassa keskenään, sillä ne lisäisivät biopolttoaineita sekä säästäisivät metsää.

”Puolueet sanoivat joihinkin asioihin kyllä ja joihinkin ei, eivätkä ne ole aina ottaneet huomioon, että asiat liittyvät toisiinsa. Välillä tulee mieleen, että onkohan joitakin asioita mietitty ollenkaan. Esimerkiksi energian- ja metsänkäytön välillä on tällaisia ristiriitoja”, Käyhkö huomauttaa.

Liberaalipuolue (Lib) sai puolestaan asiantuntijan kehut ilmasto-ohjelman selkeydestä, vaikka ongelmiakin löytyi.

”Liberaalipuolueella ei ollut suuria ristiriitoja ohjelmassaan. Heidän päästöhinnoittelunsa voisi olla tehokas keino, jos uskoo liberaaliin markkinatalouteen. Suomessa on pitkät etäisyydet, ja moni ei pärjää ilman autoa. Tällöin polttoaineen hintaan sisällytetty päästövero iskee kovimmin syrjäseutujen vähävaraisiin”, professori muistuttaa.

Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö.

Ydinvoima jakoi puolueet selkeimmin

Puolueista ydinvoimaa kannattaa PP, Lib sekä Eläinoikeuspuolueen (EOP) puheenjohtaja Santeri Pienimäki olisi henkilökohtaisesti valmis harkitsemaan sarjatuotettuja pienreaktoreita, joita PP ensimmäisenä ehdotti. Feministinen puolue (FP), KTP, ja Itsenäisyyspuolue (IPU) puolestaan vastustivat sitä.

PP:n puheenjohtaja Petrus Pennanen vertasi ydinjätteen vaarallisuutta kahden banaanin syömiseen, ja Lib:n silloinen puheenjohtaja Juhani Kähärä sanoi, että ydinjätettä voi turvallisesti säilyttää maan päällä sen vähäisen määrän takia.

Aalto yliopiston energiatekniikan ja energiatalouden professori Sanna Syri on puolueiden kanssa lähes samaa mieltä.

”Ydinvoima on väestön terveyden kannalta kaikkein turvallisimpia energiamuotoja, kun otetaan huomioon elinkaarivaikutukset. Ydinvoiman haitalliset terveysvaikutukset ovat samalla tasolla kuin tuuli- ja aurinkovoiman. Ydinjätteen jättäminen taivasalle tulevien sukupolvien huoleksi ei voi pelkästään olla ratkaisu”, Syri kommentoi Tutkalle sähköpostitse.

Käyhkö on ydinvoiman suhteen kuitenkin skeptinen sen pitkän aikavälin arvaamattomien vaikutusten sekä kannustamattomuuden takia.

”Ydinvoima on lopulta mielipidekysymys. Paraskaan asiantuntija ei voi varmuudella tietää, onko ydinjäte turvassa vielä muutaman tuhannen vuoden päästä. Kun ilmasto muuttuu, muun muassa valtameren pinta nousee ja yllättäviä asioita tapahtuu. Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään kannusta kehittämään parempia energiamuotoja”, Käyhkö pohtii.

Maataloudessa lihantuotannon vähentäminen on pääasia

Puolueista lihantuottajien tuet karsisivat PP, EOP, Lib sekä FP. KTP perustaisi sosialistisessa yhteiskunnassa pientiloja, ja IPU ei linjannut toimia lihansyönnin vähentämiseen.

”Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisiä ei tiputeta tyhjän päälle äkillisillä jyrkillä kielloilla. Globaalisti ajateltuna lihantuotantoa pitäisi vähentää, varsinkin jos se tuotetaan suuria metaanipäästöjä aiheuttavan karjatalouden turvin. Markkinalähtöisenä ratkaisuna ihmiset vähentävät lihansyöntiään, lihan kulutus laskee, ja tämä alkaa näkyä tuotannon ja tarjonnan pienemisenä. Lihantuottajat siirtyvät kasvintuottajiksi”, Käyhkö avaa.

Sähköautoihin siirtyminen ei ole yksinkertaista

Liikenteessä puolueet halusivat poikkeuksetta parantaa julkista liikennettä. Autoilun sähköistäminen jakoi kuitenkin mielipiteitä, sillä esimerkiksi IPU oli huolissaan sähköautoihin tuotetun energian alkuperästä.

”IPU:n argumentti on hyvä, sillä sähköautoilu on pahimmillaan vain päästöjen siirtämistä pakoputkesta savupiippuun, jos energiaa ei ole tuotettu kestävästi. Sähköautoja on hypetetty ehkä liikaa. Tosin sähkömoottori kuluttaa polttomoottoria vähemmän energiaa paremman hyötysuhteensa takia”, Käyhkö analysoi.

Pitkällä aikavälillä FP, PP, Lib ja EOP haluaisivat siirtyä sähköautoiluun ja rakentaa infrastruktuuria sähköistämistä varten. Professorin mielestä sähköautoihin siirtymiseen liittyy paljon kysymyksiä ja siirtymäajalle hän ehdottaa bioetanoli- sekä kaasukäyttöisiä autoja.

”Pitäisi tutkia kumpi on kokonaiskestävämpää, nopea siirtyminen sähköautoihin ja vanhan autokannan romuttaminen, vai vanhan autokannan konvertointi biopolttoaineille ja sen loppuun ajaminen. Samalla annettaisiin aikaa sähköautoteknologian kehitykselle ja halpenemiselle”, Käyhkö miettii.

”Pitäisi kartoittaa, kuinka paljon bioetanolia ruokajätteestä on mahdollista tuottaa. Jos etanolia saadaan runsaasti, olemassa olevan bensiiniauton etanolikonversio voisi olla 2020-luvun ratkaisu, jolla liikenteen fossiiliset päästöt saataisiin supistumaan tehokkaasti. Biokaasun ja bioetanolin avulla vanha autokanta tekisi ikään kuin päästöhypyn, ja toisi lisäksi kuluttajille säästöä. Sähköauton hankkimisen voisi jättää tuonnemmaksi.”

Bioetanolia valmistetaan elintarvikejätteistä, ja sitä käyttävä auto tuottaa noin 80 prosenttia vähemmän päästöjä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä auto.

”Jatkuvan talouskasvun malli ei ole kestävä”

Yksimielisiä puolueet olivat kulutuksen vähentämisestä. Selkeimmin linjasivat IPU, Lib ja EOP, joista IPU haluaisi kohtuullistaa yhteiskuntaa, Lib siirtyä palveluyhteiskuntaan ja EOP pyrkiä pois jatkuvan kasvun taloudesta.

”On totta, että nykyinen jatkuvan talouskasvun malli ei ole kestävä. Mutta kaikki taloustieteilijät sanovat, ettemme tunne maailmaa, jossa ei olisi kasvua”, Käyhkö haastaa kehittämään uutta talousjärjestelmää.

Päällimmäisenä Käyhkö oli kuitenkin positiivisesti yllättynyt pienpuolueiden ehdotuksista.

”On positiivista nähdä, että pienpuolueilla on mielipiteitä näin laajasti”, Käyhkö kuvaa.

Artikkeli on viimeinen osa Pienpuolueiden ilmastonmuutos -juttusarjaa, jossa esitellään pienpuolueiden ehdotuksia ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Osa 1: Piraattipuolueelle ydinvoima on ykkösjuttu – Eläinoikeuspuolueella rankat toimet lihansyönnin vähentämiseen

Osa 2: Talousjärjestelmillä täysin eri keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan

Osa 3: Itsenäisyyspuolue haluaa kohtuullistaa yhteiskunnan – Feministinen puolue esittää hiilelle lattiahintaa