Pulla ja kahvi vierekkäin valkoisella pöydällä
Tällainen saattoi olla aamupala vielä 1970-luvulla.

Hyvinvointi

50 vuotta sitten Suomessa aamupala oli pullaa ja illallinen lenkkimakkaraa – terveellisen ruoan käsitys elää ajan mukana

Jani Manninen

Käsite terveellisestä ruokavaliosta on muuttunut 50 vuoden aikana merkittävästi. Ravitsemusterapeutin mukaan ennen ei ollut paremmin.

Aamupalaksi pullaa, kahvia, sokeria ja kermaa. Tämä oli vielä 1970-luvun vaihteen tienoilla varsin tavallinen suomalainen aamupala ennen erilaisten sokerimurojen yleistymistä markkinoilla.

Vielä 50 vuotta sitten monia nykyään epäterveellisinä pidettyjä ruokia saatettiin pitää hyvänä ateriana.

”Kolmesti viikossa saatettiin syödä ruuaksi ihan HK:n sinistä lenkkimakkaraa, jota ei nykypäivänä pidetä edes kunnon ruokana. Monesti ateria koostui lihasta ja perunasta”, sanoo Sivi Lindsten.

Lindsten tutki suomalaisten muuttuvaa käsitystä terveellisestä ruoasta 1960- ja 1970-luvuilla pro gradu -työssään.

Lindsten sanoo suomalaisten vaurastumisen muuttaneen ruokakulttuuria merkittävästi. Ennen punaisen lihan yleistymistä päivittäiseen käyttöön proteiininlähteenä toimi usein silli. Vaurauden myötä rahaa riitti myös sokerisiin tuotteisiin ja monessa kodissa aamupalalla puuro sai vaihtua aikaisemmin mainittuun pullaan, joka yleistyi nautittavaksi kahvin kera.

Kuva: Sivi Lindsten

Ruokakauppojen valikoima oli myös todella erilainen verrattuna nykyaikaan.

”Ennen ’itsepalvelumyymälöitä’ pienet putiikit antoivat elintarvikkeet tiskin takaa ostoslistaa vastaan”, Lindsten sanoo.

Ravitsemusterapeutti kommentoi entisajan ruokavaliota: ”Ei hyvä”

Ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vasta vuonna 1987. Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen ei pidä 1970-luvun ruokavaliota sopivana nykyihmiselle.

”Aika yksipuolinen ruokavalio! Kovaa rasvaa, sokeria ja vaaleita viljoja. Paljon höttöenergiaa, ei hyvä”, Karjalainen sanoo.

Varsinkin Itä-Suomessa kansanterveyttä lähdettiin 1970-luvulla parantamaan Pohjois-Karjala-projektilla. Läänin asukkailla oli korkein sydän ja verisuonitautikuolleisuus koko maasta. Aluksi ruokavaliomuutoksissa kiinnitettiin huomiota voin ja suolan käytön vähentämiseen. Tupakointia haluttiin myös vähentää.

Projektia voidaan pitää onnistuneena, sillä vuodesta 1972 lähtien työikäisten miesten ennenaikainen vuotuinen sydänkuolleisuus on laskenut yli 80 prosenttia. Karjalaisen mukaan suomalaiset syövät silti tänäkin päivänä liikaa suolaa, jota löytyy eniten prosessoiduista liha- ja kasviproteiineista.

Kuva: Saara Karjalainen

”Ihmisten pitäisi syödä enemmän kasviksia ja kalaa, mutta jälkimmäinen on monelle liian kallista. Ruokavalion pitäisi olla monipuolinen, vähän kaikkea.”

Mutta mikä on ihmiselle ihanteellinen ruokavalio?

Mallia voi Karjalaisen mukaan ottaa Pohjoismaiden ravitsemussuosituksista, josta viimeisin päivitys on tältä vuodelta. Optimaaliseen ruokavalioon kuuluu vähintään puoli kiloa kasviksia ja suosituksiin on lisätty enemmän kala- ja kasvisproteiinia.

Se, mitä nyky-suomalaisen ruokavaliosta pitäisi suositusten mukaan muuttaa, ei tule yllätyksenä.

”Pitäisi vähentää punaista lihaa”, Karjalainen toteaa.