Sähköhoidoissa pysyvät muistihäiriöt ovat harvinaisia

Annika sai vuonna 2015 diagnoosin vaikeaan masennukseen. Hänet määrättiin ECT-hoitoihin.

Masennuksen hoitoon ECT- eli sähköhoitoa käytetään yleensä, kun muut keinot eivät enää toimi. Itsetuhoisille sekä psykoottisesta masennuksesta kärsiville potilaille sähköhoidot on todettu toimivaksi hoitomuodoksi.

ECT-hoitoja on tehty jo viitisenkymmentä vuotta ja niiden uusi aalto alkoi 80-luvulla. Suomessa ne ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla käytännönjärjestelyjen vuoksi.

Pysyvä muistimenetys harvinaista

Hoitojen aikana sekä jälkeen Annika kritisoi kovin muistin menoaan. Yksi hoitojakso keskeytettiinkin sen vuoksi. Muisti oli hoitojen aikana niin huono, että hän saattoi unohtaa asioita vuorokaudessa, jopa tunneissa.

Annikasta tuntuu, ettei hänelle juurikaan puhuttu pysyvästä muistimenetyksestä, vaan hänelle sanottiin, ettei pysyvää ongelmaa pitäisi tulla.

Tyksin ylilääkärin Tero Taimisen mukaan pysyvä muistimenetys ECT-hoidoissa on todella harvinaista. On vaikeaa todentaa, johtuuko muistinongelmat itse hoidosta, sillä myös sairaudet, johon sähköhoitoa käytetään, aiheuttavat muistihäiriöitä.

Tutkimusten mukaan noin kahden viikon jälkeen hoidoista masennuspotilaiden muisti voi toimia jopa paremmin uusien asioiden tallettamisessa, kuin ennen hoitoja, sillä masennus itsessään voi aiheuttaa muistihäiriöitä.

Hukkaan menneet vuodet

Annika sai viimeiset ylläpitosähköt joulukuussa 2016. Hän opiskeli hoitojen aikana ja opinnot tuntuvat menneen hukkaan.

”Nykyäänkään en muista juuri mitään vuosilta -15 ja -16. Vuosilta 2011-2014 on monia asioita unohtunut ja on vaikeaa yhdistää joku tapahtuma ja vuosi. Joitain asioita en muista ollenkaan noilta vuosilta”, Annika kertoo.

Taiminen on kuitenkin eri mieltä: ”Jotkut otaksuvat, että heidän muistinsa pitäisi toimia paremmin kuin se toimiikaan. Esimerkiksi jos joku 25-vuotias ei muista mitä teki kaksi vuotta sitten kesäkuussa, niin se on itseasiassa aika normaalia. Jos otaksuu, että pitäisi muistaa ne paremmin, niin helposti ajattelee sen johtuvan hoidoista.”

Koululaisilla sekä opiskelijoilla on sähköhoitoihin korkeampi kynnys, sillä hoitojaksojen ajalle voi muodostua pysyvä muistimenetys. Hoitojaksot kestävät yleensä kolmesta neljään viikkoa. Muistikatkokset alkavat yleensä viikkoa ennen hoitoa ja päättyvät viikko hoidon jälkeen. Parhaimmillaan voi muodostua siis kuuden viikon muistikatkos.

Sähköhoidot ovatkin Taimisen mukaan toimivampi hoitomuoto iäkkäämmillä ihmisillä.

Hyödyt voittavat haitat

Hoidot olivat Annikalle fyysisesti todella rankkoja. Hoidon jälkeen olo tuntui usein kipeältä, lihaksia ja päätä särki. Loppupäivä meni levätessä. Sähköhoidon jälkeen potilaalla voi usein olla myös pahoinvointia.

Kokemukset sähköhoidoista ovat usein positiivisia ja pienistä muistihäiriöistä huolimatta hyödyt koetaan suuremmiksi. Lääkärit arvioivat aina jokaisen potilaan kohdalla, onko hoidosta potilaalle mahdollisia haittoja enemmän hyötyä.

Tällä hetkellä Annika koettaa päästä muistitutkimuksiin.

Annikan nimi on muutettu.