Kirjasto avaa aikuisille median saloja

Juttusarjassa käsitellään mediakasvatuksen tilaa eri ikäryhmissä ja sen tulevaisuutta. Osa 4/9.

[metaslider id=23636]

Lasten ja nuorten mediakasvatuksesta on säädetty opetussuunnitelmassa, mutta aikuisten kohdalla vastaavia linjauksia ei ole tehty. Aikuisten mediakasvatus onkin jäänyt yhä enemmän yleisten kirjastojen harteille. Turussa kirjastot järjestävät esimerkiksi tekniikkaopetusta ja luentosarjoja.

Turun kaupunginkirjasto julkaisi heinäkuussa 2015 mediakasvatussuunnitelmansa, jossa painotettiin aikuisten kohdalla erityisesti informaatiotaitoja. Näihin kuuluvat muun muassa tekniset perustaidot, tiedon kriittinen tarkastelu sekä yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyvät asiat.

Esimerkiksi tiedon kriittistä tarkastelua opetetaan syväluotaavampien luentosarjojen kautta, joita pitävät ulkopuoliset luennoitsijat. Luennoilla käsitellään esimerkiksi peliteollisuutta ja tietoturvaa. Kirjastossa on haluttu saada ihmiset miettimään syvällisemmin tiedon luotettavuutta sekä tietoturvan ja tekniikkaan liittyviä asioita. Taustalla on huoli siitä, etteivät kaikki aikuiset hallitse medialukutaitoja ja lähdekriittisyyttä.

“Palvelun tarjoaja tai tekniikan tuottaja määrittelee usein toiminnan raamit, ja taustalla on aina joku taho, joka hyötyy. Uuteen median ja teknologiaan liittyviä valtasuhteita on hyvä tuoda esiin ja kirjasto on siihen oikea paikka”, Turun kaupunginkirjaston projektisuunnittelija Terhi Hannula kertoo.

Työpajoista apua tietotekniikkaan

Turun kaupunginkirjastossa järjestetään myös niin kutsuttua vempaintukea. Asiakkaat voivat osallistua läppäri- ja tablettityöpajoihin, joissa heillä on mahdollisuus kysyä neuvoja laitteisiin liittyvien ongelmien kanssa. Tämän lisäksi kirjastossa järjestetään myös teematyöpajoja, joissa käsitellään jotain etukäteen päätettyä aihetta, esimerkiksi nettiostoksia tai matkojen varaamista verkossa.

Valtakunnallisella tasolla vempaintuen kaltaisiin ennalta valmisteltuihin käyttäjäkoulutuksiin osallistui vuonna 2014 yli 350 000 suomalaista, joista varsinaissuomalaisia oli yli 41 000.

”Teematyöpajoihin on löytänyt ihan kohtuullisesti väkeä siihen nähden, että ne ovat aikaa vieviä ja niihin täytyy varata kunnolla aikaa ja energiaa”, Hannula selittää.

Tulevaisuus ”hyvällä tavalla haastava”

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarnon mukaan Suomessa ei ole monta tahoa, jotka pystyvät vaikuttamaan aikuisten mediakasvatukseen samalla tavalla kuin yleiset kirjastot.

Työsarkaa kuitenkin riittää.

”Kunnat resursoivat kirjastoja aika eri tavalla. Osa kunnista, esimerkiksi Helsinki, pistävät paljonkin rahaa kirjastopalveluihin, mutta sitten löytyy myös kuntia, joissa tilanne on rahoituksen kannalta vähän huonompi”, Maarno kertoo.

Suurin osa kirjastojen rahoituksesta tulee kuntien budjetista, mutta noin yksi neljäsosa saadaan valtiolta kunnille jaettavien valtionosuuksien kautta.

Hannula näkee tulevaisuuden hyvällä tavalla haastavana.

”Tarve aikuisten opastuksessa ei missään nimessä lopu. Niin paljon sosiaalisessa mediassa näkee sitä, että ihmiset jakavat ja uskovat asioita, joihin ei välttämättä kannattaisi uskoa tai niitä ei kannattaisi jakaa. Netissä viljeltävän vihapuheen tekijät eivät myöskään ole kovin usein lapsia”, Hannula sanoo.

Juttusarjan seuraavassa osassa käsitellään vanhusten mediakasvatusta. 

Juttusarjassa aikaisemmin ilmestynyt:
Turun päiväkodeista noin neljäsosa perehtynyt mediakasvatukseen
Turun alakoulujen välillä suuria eroja mediakasvatuksessa
Some ei näy yläkoulujen opetuksessa