Kulttuuri

Radiodokumentti: Laiska, tyhmä ja saamaton

admin

[metaslider id=26200]

”Multa on monesti kysytty, miksen oo töissä, miks oon kotona tai miks oon laiska. Sen jälkeen oon selittäny, että mulla on aivovamma, jonka oon saanu 3 vuotta sitten ja oon sairaseläkkeellä. Nyt kerron mitä tää kaikki on, aivovamman, niskavamman ja selkäydinvaurion kera.”

Laiska, tyhmä ja saamaton kertoo tarinan niistä, joiden vammat eivät näy ulospäin, ja silti yhteiskunta olettaa heidän pystyvän toimimaan ja suoriutumaan arjesta fyysisesti terveiden ihmisten lailla. Olisiko elämä vammojen kanssa helpompaa, jos ne voisi päälle päin nähdä?

24-vuotias Joanna kertoo mitä tapahtuu, kun koko elämä menee uusiksi yhdessä rysäyksessä. Minkälaista on rakentaa käsitys omasta itsestä ja identiteetistä uudestaan?

 

 

Kulttuuri

Kahvia ja kehräystä vai kovaa stressiä? – Kissakahvilan arki voi stressata tai aktivoida

Kulttuuri

Kissakahviloissa kissat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa koko aukiolon ajan. Siksi kissan stressin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää.

Kulttuuri
Tunteet eivät ole yksiselitteisiä ja siksi niitä ei nimetä kirjassa. Tilaa jätetään lapsen omille oivalluksille. Kuva: Kirsi Alaniva

Tunteita käsittelevä lastenkirja sai alkunsa aikuisten vaikeista tunteista

Kulttuuri

Veera Vähämaan ja Keanne van de Kreeken runokuvakirjan idea alkoi hahmottua vähitellen, kun he jakoivat ajatuksiaan hankalassa elämäntilanteessa.

Kulttuuri
Ellinoora Lehti (vas.) tanssii ja koreografioi Pihlajan liveshow'ta yhdessä Lotta Mäkisen (oik.) kanssa. Kuva: Julia Ojala

Koreografi ohjaa myös luonnollista liikettä — show ei rakennu yhdessä yössä

Kulttuuri

Artistin luonnollinen liike lavalla vaatii tarkkaa suunnittelua, samoin kuin tanssijoiden koreografiat. Ammattikoreografit ja -tanssijat Tiia Kasurinen ja Ellinoora Lehti kertovat työstään Suomessa ja ulkomailla.

Kulttuuri
Tekoäly ei voi korvata livemusiikin luomaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kuvituskuva: Pixabay, jameslee

Kenelle tekoälyn avulla tehty kappale kuuluu?

Kulttuuri

Tekoälykappaleita tuotetaan päivittäin miljoonia. Alan sisällä kehitykseen suhtaudutaan varauksella. Yliopettaja Timo Korhonen korostaa yhteisten sääntöjen merkitystä.

Kulttuuri
Olenleo kertoo Eminemin olleen lähtölaukaus musiikin tekemiseen. Kuva: Patrick Annala

Rap-artisti Olenleo haluaa keikkailla enemmän – uusiin paikkoihin pääseminen ilman nimeä on vaikeaa

Kulttuuri

Palo esiintymiseen ja musiikin tekemiseen näkyvät Leo Merisen (Olenleo) keikoilla. Hyvän kuvan jättäminen itsestään keikkajärjestäjille on hänelle tärkeintä.

Kulttuuri
Fanit tapaavat toisiaan keikoilla ja pitävät yhteyttä usein sosiaalisessa mediassa. Kuvituskuva: Viivi Saine

Fanittaminen tuo sisältöä elämään – "Työviikko tuntuu kevyemmältä, kun on keikkareissu tiedossa"

Kulttuuri

Monille fanittamisen tärkein asia on yhteisö. Orion Pirhonen on osa faniyhteisöä ja hän on saanut sieltä monia ystäviä.

Kulttuuri
Germanica ja Digit järjestivät yhteiset sitsit. Kuva: Nella Kontunen

Tutka pääsi kurkistamaan, miltä perinteiset sitsit näyttävät

Kulttuuri

Perinteiset sitsilaulut voivat olla peräisin jopa 1940-luvulta. Turun yliopiston Germanica ja Digit järjestivät kaveriteemaisen opiskelijatapahtuman.

Tuoreimmat

  1. “Olen kiitollinen kodin avoimesta keskusteluilmapiiristä”, kertoo papin poika Kalle Laakso

    Podcastit

  2. Perheyrityksessä työt eivät aina jää työpaikalle

    Podcastit

  3. Turun Pietari-seura harkitsee nimenvaihtoa parantaakseen imagoaan

    Podcastit

  4. Euroopan keskuspankki ja korot alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  5. Perintövero alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  6. Hybridivaikuttaminen alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  7. Kameran takana oma visuaalinen maailma

    Podcastit

  8. Millaista on tehdä työtä, josta ei saa kertoa muille?

    Podcastit

  9. Ihmisellä on luontainen halu laulaa, sanoo kuoronjohtaja Ville-Veikko Verha

    Podcastit

  10. Naiset oppivat häpeämään alushousuja jo nuorena

    Podcastit