Shiiojen ja sunnien erimielisyydet eivät liity aina uskontoon

[metaslider id=20780]

Sunni- ja shiiamuslimien välisiä jännitteitä vastaanottokeskuksissa ei nähdä vielä turvallisuusuhkana Suomessa. Asiantuntijat muistuttavat, että uskonto ei ole aina syy ristiriitoihin.

“Vaikka yhteisö kasvaa nopeasti, en näe erimielisyyksiä uhkana, jos muslimiyhteisöt ja viranomaiset toimivat hyvin yhdessä”, kommentoi poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta.

“Tietenkin on mahdollista, että Lähi-Idän tapahtumat saattavat heijastua tännekin, mutta uskon, että tämä näkyisi meillä enemmän yksilö- kuin ryhmätasolla. Meillä muslimiyhteisöissä on vakiintunut, maltillinen tilanne, joka on varmasti myös rauhoittava tekijä.”

Myöskään arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ei näe shiia- ja sunnimuslimien tilanteessa Suomessa huolestuttavia piirteitä. Ilmiö on mediassa ennemmin liioiteltu.

“Onhan tässä ollut yksittäisiä ristiriitoja ja pientä jännitettä, mutta sellaista normaalia, mitä nyt on kaikkien isompien etnisten ryhmien välillä. Ainahan on olemassa vaara, että se esimerkiksi tuolta Irakista leviäisi, mutta minusta se on enemmän sellainen tulevaisuuden uhka.”

Suomen islamilaisen neuvoston hallituksen puheenjohtaja Anas Hajjar muistuttaa, että jännitteet voivat johtua uskonnon sijaan poliittisista erimielisyyksistä.

“Tärkeää on tunnistaa ongelman ydin, sillä kyse ei välttämättä ole shiia-sunni -kysymyksestä.”

Erittely lisää vastakkainasettelua

Vastaanottokeskuksissa tilanne pidetään mielessä, mutta siihen ei kuitenkaan olla erityisemmin varauduttu.

“Kun tulijamäärät ovat kasvaneet, on meillä henkilöstöä lisätty ja käytämme myös ammattilaisten vartiopalveluita. Ei meillä kuiten kaan täällä olla mitenkään erityisen huolestuneita tai mitenkään pelätä, että jotain tapahtuisi”, SPR:n Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmi kertoo.

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan näkyviä toimenpiteitä ei kannata ensimmäisenä lähteä tekemään.

“Shiioja ja sunneja ei pidä lähteä erottelemaan erikseen, ettei sillä luoda vastakkainasettelun tunnetta.”

Nurmi kertoo, ettei vastaanottokeskuksissa tulijoiden uskonnoista edes kysytä, sillä se ei ole SPR:lle relevanttia.

“Emme esimerkiksi jaa majoitukseen uskonnon, etnisyyden tai minkään tällaisen mukaan, se ei kuulu meidän toiminnan olemukseen ollenkaan.”

Yhteisöllisyys ennaltaehkäisykeinona

Anas Hajjarin mielestä on tärkeää, että vastaanottokeskuksissa opetetaan uusille tulokkaille Suomen toimintaperiaatteita ja oloja.

“Olemme tottuneet elämään täällä hyvin erilaisessa ilmapiirissä, kuin mihin pakolaiset ovat joutuneet sotien takia. Sekin on heille siinä mielessä kulttuurishokki, että nyt pitää oppia elämään toisella tavalla kuin sodan tilanne oli.”.

Vastaanottokeskuksissa konflikteja pyritään ennaltaehkäisemään yhteisöllisyyden kasvattamisella ja ylläpitämisellä.

“Kun turvapaikanhakijat tuntevat toisensa sekä henkilökunnan, ja henkilökunta on läsnä, vähenee konfliktien ja kahnauksen mahdollisuus merkittävästi”, kertoo Heimo Nurmi.

Hämeen-Anttila muistuttaa, että epäsopu syntyy usein tyytymättömyydestä tilanteeseen, joten huomio tulisi kiinnittää sosiaalipolitiikkaan.

“Kun ei ole töitä, ei tulevaisuutta eikä mitään mitä odottaa, syntyy helposti kahnausta ja kahnaukset saattavat jossain vaiheessa ruveta kasvamaan.”