Opiskelijat alttiimpia unihalvaukselle

[metaslider id=18533]

Epäsäännöllinen unirytmi ja stressi ovat osa opiskelijaelämää. Asiantuntijan mukaan ne voivat lisätä myös unihalvauksen riskiä. Unihalvaus on tila jossa ei pysty liikkumaan tahdonalaisesti, vaikka tunteekin olevansa hereillä. Unihalvaukseen voi toisinaan liittyä myös pelottavia aistiharhoja.

“Heräsin paineen tunteeseen rintani päällä. Kun avasin silmäni näin naisen, joka uhkasi minua puukolla. Hän istui päälläni ja virnisti kammottavasti. Huomasin hänen muistuttavan jotakuta tuttuani. En kuitenkaan havahduttuani enää muistanut ketä nainen oli muistuttanut”, Pinja Teponoja kertoo.

Pennsylvanian yliopiston tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat erityisen alttiita unihalvauskohtauksille. Ainoastaan psykiatristen potilaiden todettiin olevan opiskelijoita alttiimpia oireille.

Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva, Pinja Teponoja sairastaa narkolepsiaa ja on kärsinyt unihalvauksista kolme vuotta.  Hän saattaa saada useita unihalvauskohtauksia yön aikana. On myös sellaisia kuukausia, ettei oireita esiinny lainkaan. Ensimmäisen unihalvauksen hän koki lukioiässä.

Stressi usein unihalvauksen taustalla

Unihalvaukset ovat selvästi yleisempiä nuorilla. Oireet alkavat yleistyä murrosiässä univalverytmin muuttuessa rikkonaisemmaksi. Opiskelijoilla erityisesti stressi ja epäsäännöllinen univalverytmi lisäävät unihalvauksen riskiä.

“Opiskelijoista osa on vahvasti iltavirkkuja, jolloin tapahtuu univaiheen siirtyminen myöhäisemmäksi. Jos uni jää lyhyeksi esimerkiksi juhlinnan vuoksi, luonnollinen unirytmi rikkoutuu”, selventää Tapani Salmi kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, dosentti, jolla on unilääketieteen erikoispätevyys.

Teponoja on huomannut itsellään stressin ja unenpuutteen vaikuttavan olennaisesti unihalvausten määrään.

“Kun minulla on stressi, en välillä uskalla nukkua, koska unihalvauksia tulee silloin niin helposti. Tämä tietysti vain pahentaa stressiä ja unenpuutetta”, Teponoja kertoo.

Opiskelijat ja psykiatriset potilaat muita alttiimpia

Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin 35 tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa analysoitiin yli 36000:ta ihmistä, joista noin viidesosa oli kokenut vähintään yhden kohtauksen elämänsä aikana. Tarkasteltaessa yksittäisiä ihmisryhmiä huomattiin, että opiskelijoista noin 28 prosenttia ja psykiatrisista potilaista noin 32 prosenttia oli kokenut unihalvauksen elämänsä aikana.

Narkoleptikoilla unihalvaukset ja muut unihäiriöt ovat yleisiä. Teponoja kuuluu siis kahteen riskiryhmään, opiskelijoihin ja narkoleptikoihin.

“On helpottavaa kuulla, että itselläni unihalvausten määrä saattaa vähentyä opiskelun päätyttyä”, Teponoja toivoo.

Tapani Salmi               Pinja Teponoja