EU:n on laadittava kannustimia ja sanktioita fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaan toimintaan

Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinosen mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön rajoituksia olisi hyvä käsitellä EU:n kauppapolitiikassa erilaisilla kannustimilla.

Kannustimia olisi sekä myönteisiä että kielteisiä. Maita ja alueita, jotka tekevät yhteistyötä tehokkaasti asian edistämiseksi, voitaisiin palkita. Päinvastoin taas yhteistyöhaluttomille valtioille aiheutuisi kielteisiä seurauksia, esimerkiksi rahallisia korvauksia.

“YK ja EU sekä muut alueelliset toimijat voisivat ohjata valtioita ja luoda kannustimia, joilla asiaan tartuttaisiin konkreettisesti. Myös lainsäädännöllä on paikkansa tässä asiassa, mutta ensisijaisesti olisi hyvä käyttää kannusteita”, Heinonen valottaa.

Turun yliopiston markkinoinnin professori Aino Halinen-Kaila sanoo, että teollisuuden ja yritysten ratkaisut ovat tässä avainasemassa. Myös hänen mukaansa teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee vähentää esimerkiksi erilaisten taloudellisten sanktioiden, kuten EU:n päästökaupan avulla. Yritystenvälisessä kaupassa ratkaisevat hinta ja kustannukset.

Paluu öljylämmitykseen olisi helppo ja nopea mutta ei kestävä ratkaisu

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen tuo esiin nykyhetken keskustelun öljylämmityksestä. Syynä on sähkön hinnan merkittävä kallistuminen.

“On ollut puhetta siitä, olisiko syytä palata joissakin tapauksissa öljylämmitykseen. Sähkö on nyt niin kallista”, Viljanen toteaa.

Öljylämmitykseen palaaminen olisi mahdollisesti kustannusten kannalta helpompaa ja nopeampaa kuin uusiutuvien energianlähteiden käyttö. Se ei kuitenkaan ratkaisisi ongelmia.

Halinen-Kaila muistuttaa korvaaviin energiamuotoihin panostamisesta.

“Kuluttajan kannalta on kyse välttämättömyyshyödykkeistä, ja kuluttajien erilaisiin energiamuotoihin tekemistä investoinneista. Lämmitysmuotoa kun ei voi noin vain vaihtaa”, Halinen-Kaila sanoo.

Talojen lämmitykseen käytettäviä uusiutuvia energiamuotoja on otettava käyttöön vaiheittain

Viljanen kertoo, että esimerkiksi omakotitaloalueille olisi hyvä olla pitkäaikainen suunnitelma siitä, kuinka talojen lämmitys korvattaisiin hiljalleen muilla energiamuodoilla. Toimenpiteitä tulee tehdä monella eri tasolla.

“Tässä prosessissa pitäisi olla hyvin pitkät vaiheittaiset siirtymäajat. Hyvissä ajoin olisi tärkeää osoittaa etukäteen niitä uusiutuvia energiamuotoja, jotka olisivat tavoitettavissa ennen kuin fossiillisten polttoaineiden käyttö voitaisiin lopulta kieltää. Lisäksi pitäisi myös laatia korvauksia siirtymien aiheuttamista kustannuksista yrityksille”, Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan ensisijaisesti polttoaineen jakeluun sekä energiaa tuottavien yrityksien toimintaan tulisi tarttua näillä rajoituksilla. Kyse ei ole hänen mielestään pelkästään käyttäjätasolla tehdyistä päätöksistä. Asian ydin on siinä, miten fossiilisia polttoaineita korvaavia energiamuotoja voitaisiin tuottaa niin paljon, että siirtyminen niiden käyttöön aidosti mahdollistuisi.

“Realistinen siirtymäaika olisi kymmeniä vuosia. Kun ihmiset tietävät vaikkapa omakotitaloalueella, että 20 vuoden kuluttua energiamuoto vaihtuu kokonaan, on siihen helpompi valmistautua. Sinä aikana on myös yritysten pystyttävä kehittämään muita energiamuotoja niin, että ne tosiaan ovat saavutettavissa.”

Viljanen painottaa myös perustuslaillisten seikkojen velvoittavan vaiheittaiseen kehitykseen ympäristön hyväksi.

“Perustuslaissa on ympäristöoikeuden osa-alue, joka itse asiassa myös edellyttää kaikkien vastuuta ympäristöstä. Lainsäädännössä on sellaisia elementtejä, jotka puhuvat tällaisen säännellyn kehityksen puolesta”, Viljanen valottaa.

Uutinen on viimeinen osa juttusarjaa, joka käsittelee fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän mainonnan vaikutuksia. Sarjaan sisältyy kokonaisuudessaan kolme juttua.

Juttusarjan ensimmäinen osa:

Asiantuntijat tyrmäävät fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän mainonnan totaalikiellon

Juttusarjan toinen osa:

Viherpesun voimistuminen on uhkakuva fossiilimainonnasta vapaassa yhteiskunnassa