Kulttuuri

Konemusiikin valtakausi on kaventanut ihmisten äänialoja

Tietokoneen musiikkisovellukset ovat kehittäneet rytmitajua. Sen sijaan fyysinen soittotaito ja yleissivistävä musiikkitietämys on vähentynyt.

Olli Lepänrinne

Musiikkimaailma on vuosikymmenien saatossa kohdannut kaikenlaisia villityksiä ja valtavirtailmiöitä. Tällä hetkellä kulta-aikaansa viettää konemusiikki, joka nimensä mukaisesti tehdään tietokoneella. Ilmiö on heikentänyt fyysisten soitinten asemaa.

”Nyt pyöritään runsaasti taustanauhojen varassa. Valtamediassa ainoastaan solistit ovat esillä. Ennen ihailtiin esimerkiksi kitarasankareita, ja sitten haluttiin itsekin soittaa. Nykynuoret eivät juurikaan näe niitä kitarasankareita, eli tavallaan lähinnä vanhemmille jää se patistus perinteisten soitinten pariin”, tiivistää muusikko Olli Lepänrinne.

Tietokoneen kautta löytyy toinen polku musiikkiin

Anne Tanskanen, kuva: Sami Muhonen

Aidosti konemusiikista kiinnostuneet hankkivat tarvittavat välineet koteihinsa ja alkavat opetella musiikin tekemistä siellä.

”Sitä kautta voi herätä kiinnostus esimerkiksi lauluosuuksien tekemiseen, jolloin täytyy alkaa selvittää mitkä sävellajit sopivat teokseen ja laulajan äänialaan. Se on erilainen polku musiikilliseen ajatteluun”, havainnollistaa musiikin lehtori Anne Tanskanen.

”On positiivista, että konemusiikin myötä kuka tahansa voi tehdä musiikkia eri tavalla kuin aikaisemmin, ja sitä kautta rytmitaidot ovat kasvaneet”, laulunopettaja Solja Virta kertoo.

Yleissivistykseen kuuluvat kappaleet eivät kiinnosta

Solja Virta, kuva: Timo Jauhiainen

Konemusiikin ohella Internet saattaa olla haitaksi fyysisille soittimille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana musiikkioppilaissa on alkanut näkyä pitkäjänteisyyden ja treenaamishalujen uupumista.

”Osasyynä ovat varmaan sosiaaliset mediat ynnä muut, koska niiden kautta totutaan saamaan kaikkea heti. Enää ei niinkään vaivata omaa päätä syventymällä asioihin. Muutenkin tuntuu, että 2010-luvun alussa nuoret oppilaat olivat enemmän vastaanottavaisempia vanhan perinteisen musiikin suhteen”, pohtii Tanskanen.

Myös Virta on huomannut muutoksia oppilaissaan.

”Yleissivistykseen kuuluvia kappaleita ei enää juurikaan tunneta, ja nykymusiikin yksinkertaisuus tuntuu kaventaneen oppilaiden äänialoja”, hän miettii.

Sami Muhonen, kuva: Kimmo Tähtinen

Tekniikan kehitys voisi palauttaa kiinnostuksen soittimiin

”Tietokoneella tehdyt äänet tuottavat dynamiikkaköyhää musiikkia. Uusien mobiilitekniikoiden tullessa voitaisiin siirtyä sellaiseen aikaan, ettei kaiken tarvitse olla niin tiiviisti pakattua. Silloin voitaisiin jakaa musiikkia yhtä hyvälaatuisena, kuin mitä se studiossakin soi. Sitä kautta saataisiin kuuntelijoille enemmän analyyttistä korvaa, mikä puolestaan lisäisi kiinnostusta oikeisiin soittimiin”, toivoo musiikin monitoimimies Sami Muhonen.

”Tällä hetkellä laulaminen voi hyvin. Siihen syynä lienee laulukilpailut. Vielä tarvitsisi tulla joku imagoa nostava boostaaminen bändisoittimille. Vaikka Guitar Heron tapainen, joka saisi puolivahingossa ihmiset uudelleen kiinnostumaan
fyysisestä soittamisesta”, Virta summaa oman ehdotuksensa soitinten aseman parantamiseksi.

Vaikka tilanne näyttää osittain huolestuttavalta soitinmusiikin kannalta, ei kannata antautua negatiivisille tuntemuksille.

”Musiikin aikakaudet elävät ja kehittyvät aina. Mikään ilmiö ei jää vallitsemaan pysyvästi. Ajan kulkiessa eteenpäin soittimet löydetään uudestaan”, uskoo Muhonen.

 

Artikkeli päättää ”Musiikkimaailman muutokset 2010-luvulla”-juttusarjan.

Sarjan muut julkaisut:

Naisten asema musiikin maailmassa on saavuttanut tasa-arvon.

Tasa-arvo alkaa ajatuksista.

Laulukilpailuissa ei ole olemassa voittajabiisejä.

Nuoriso on alkanut viihtyä tanssilavoilla.