Kulttuuri

Nuoriso on alkanut viihtyä tanssilavoilla

Satu Matikainen

Tanssikulttuurin säilymisestä ei tule olla huolissaan, sillä uudistetut ohjelmistot ja tanssin hyödyt ovat vetäneet nuorison mukaansa.

Jukka Hallikainen, kuva: Veli-Pekka Väisänen

Tangokuningas Jukka Hallikaisen mukaan nuoret käyvät enemmän ja enemmän tansseissa, mutta toki hän toivoo heitä vielä sankemmin joukoin paikalle.

Myös yli kymmenen vuotta tansseissa käynyt Anna Markomäki, 26, on huomannut nuorison määrän nousun.

”Koko ajan huomaa uusia kasvoja. Lisäksi omastakin lähipiiristä on paljon henkilöitä, jotka ovat yhtäkkiä hurahtaneet tansseihin. Bänditkin ovat päivittäneet ohjelmistojaan kiinnostaakseen nuorempia” havainnollistaa Anna.

”Myös tanssikoulut pyrkivät saamaan lisää nuorisoa lavoille”, jatkaa Annan aviomies Jani Markomäki, 38.

Lavatanssien ikärakenteet elävät bändien ohjelmistojen lisäksi itse esiintyvien artistien sekä lavatanssipaikkojen mukaan.

”Esimerkiksi Auran nuortentalolla on jo nimensäkin mukaisesti nuorempaa porukkaa”, kertoo tanssia aktiivisesti ympäri vuoden harrastava Jani.

Anna ja Jani Markomäki

Kynnys lähteä mukaan on madaltunut

”On ihan normaalia, jos joku lähtee ihan extempore mukaan katsomaan tansseja ja yhtäkkiä käykin kolmesti viikossa tansseissa”, Jani summaa.

Hänen tanssiharrastuksensa alkoi edellä mainitulla tavalla kolmisen vuotta sitten hänen lähtiessään mukaan katsomaan vaimonsa Annan tanssimista.

Nykyään pariskunta käy lähes viikoittain tanssilavoilla yhdessä tai erikseen. Pariskunnan aikatauluja muovaavat perheen lapset, joten aina ei ole mahdollista lähteä kahdestaan lavoille. Annan tanssiharrastus on tällä hetkellä rajoittunut lavatansseihin, mutta Jani käy lavojen lisäksi tanssikoulussa pari kertaa viikossa.

Lavatanssit ruokkivat henkisesti ja fyysisesti

Olli Lepänrinne

Tähän päivään mennessä pariskunnan pisin tanssireissu on ylettynyt lähes 800 kilometrin päähän.

”Tärkein syy on tanssi. Lisäksi siellä tapaa tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin. On mukavaa saada liikuntaa hyvän elävän musiikin tahtiin, siitä saa energiaa”, Anna tiivistää tanssilavoilla käymisen hyviä puolia.

”Aluksi oli tärkeää, että oli hyvä bändi ja seura, mutta nyt taitojen kehittymisen myötä alkaa se tanssi olla etusijalla”, komppaa Jani.

Tanssin perässä kulkeva nuoriso ei tule yllätyksenä muusikoille.

”Sanoisin, että nyt on käynnissä murrosvaihe. Vanhempi väki tulee musiikin perässä, kun taas nuoriso tulee puhtaasti tanssin perässä”, kertoo muusikko Olli Lepänrinne.

Lepänrinne on yli 20 vuotta keikkakokemusta kerännyt muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Hänen kynästään tulleita lauluja ovat levyttäneet muun muassa Mikko Mäkeläinen, Kyösti Mäkimattila, Yölintu, Neljänsuora, Anne Mattila, Suvi Teräsniska, Taikakuu ja Finlanders. Nykyään Lepänrinne toimii päätyökseen ohjelmamyyjänä ja artistivastaavana MagnumLive Oy:ssä.

Murros näkyy uuden ikähaarukan lisäksi taloudessa

Vaikka tanssilavoilla menee silmämääräisesti hyvin nuorison aktivoiduttua mukaan tansseihin, talouspuoli herättää huolta.

Aiemmin muun muassa urheiluseurojen talkoovoimin ylläpidettiin tanssilavoja. Silloin ei pyritty keräämään voittoa nykytilanteen lailla. Tänä päivänä järjestäjien kulut ovat todella suuria. Niiden kattamisen takia pyritään saamaan esiintyjiä mahdollisimman halvalla. Vaikka tansseihin olisi illan aikana tullut toistasataa ihmistä, se voi silti tuottaa tappiota.

”Tanssipaikkojen määrä on alkanut selkeästi vähentymään, koska ei löydy talkoovoimaa ylläpitoon. Lisäksi jostain tarvittaisiin rahaa paikkojen kunnostamiseenkin”, Lepänrinne valaisee.

Karjalainen-sanomalehdessä vuonna 2014 julkaistussa artikkelissa kerrotaan oheismyynnin laskun vaikeuttaneen tanssilavojen toimintaa. Jo lopettaneen Liperin lavan yrittäjä Terho Laasonen kertoo artikkelissa nykyisten tanssinharrastajien hyödyntävän paljon ilmaista vettä, jolloin myyntiä ei juuri synny.

Hallikaisen mukaan nuorisoa pystyttäisiin houkuttelemaan vieläkin runsaslukuisemmin lavoille, jos lippujen hinnat olisivat esimerkiksi opiskelijoille edullisempia. Nykyisessä taloustilanteessa opiskelijalippujen hinnoittelu on hankalaa, sillä se vaatisi nyörien kiristystä muista kustannuksista.

Tanssiminen jatkuu tulevaisuudessakin

Suomen Lavatanssi Yhdistys Ry:n puheenjohtaja Kirsi Viitalan mukaan tällä hetkellä ei ole huolta itse tanssikulttuurista, sillä sen suosio on noussut.

”Noin viisi vuotta sitten oli vain muutamia nuoria tyttöjä tanssiharrastuksen parissa, nykyään pojatkin ovat aktivoituneet ja nuorisoa on todella paljon”, Viitala kertoo muutoksesta.

Lavatanssien lisäksi tanssin suosio näkyy myös kilpailujen puolella.

”Yleensä tanssikilpailuihin niin sanotut trendit tulevat viiveellä, ja tällä kertaa viiveellä tullut trendi on tanssia harrastava nuoriso”, Viitala summaa.

 

Artikkeli sisältyy ”Musiikkimaailman muutokset 2010-luvulla”-juttusarjaan.

Sarjassa aikaisemmin ovat ilmestyneet:

Naisten asema musiikin maailmassa on saavuttanut tasa-arvon.

Tasa-arvo alkaa ajatuksista.

Laulukilpailuissa ei ole olemassa voittajabiisejä.

Seuraava jakso käsittelee konemusiikin vaikutuksia.

Karjalaisen ”Oheismyynnin lasku vaikeuttaa tanssilavojen toimintaa”-artikkeliin pääset tästä.