Seksipositiivisuus salonkikelpoiseksi – hyvinvointia, tasa-arvoa ja aktivismia

Seksuaalineuvoja Sanna Nerjanto kertoo seksipositiivisuuden tärkeimmän annin olevan aikaisemmin piilossa pidetyn ja jopa tuomitun asian esiin nostaminen hyväksyvässä valossa. Seksipositiivisten ihmisten esimerkin avulla moni muukin voi uskaltautua miettimään seksuaalisuuttaan avoimemmin.

”Häpeän poistaminen seksuaalisuudesta ja seksistä on mielestäni yksi tärkeimmistä yleistä hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevista tekijöistä.”

Yhteiskunnan ilmapiiri on Nerjannon mukaan muuttunut hyväksyvämpään suuntaan, mutta sitkeitä negatiivisiakin asenteita löytyy. Etenkin naissukupuoli kohtaa suurempaa vastustusta, Nerjanto harmittelee.

”Naissukupuolinen mielletään helposti huoraksi, lutkaksi tai yleisesti huonomaineiseksi jos hän on avoimesti seksipositiivinen tai ilmentää seksuaalisuuttaan avoimesti. Miessukupuoli pääsee tässä hiukan helpommalla. Hekin kuitenkin kohtaavat asiassa arvostelua ja heitä voidaan pitää epäluotettavina henkilöinä.”

Vanhat tavat ja uskomukset istuvat tiukassa. Nerjannon mukaan on hullunkurista, että pidämme tiukasti kiinni monogamiasta tuomiten esimerkiksi polyamoriset suhteet, vaikka itse asiassa moni on yksiavioisuuden sijaan pikemminkin sarjamonogaminen päättyneine suhteineen ja uusperheineen.

”Seksihän kiinnostaa aina”

”Jotkut tutkijat väittäisivät, että olemme varsin seksipositiivisessa yhteiskunnassa, toiset taas, että elämme yliseksualisoidussa maailmassa. Kumpikaan ei kerro varsinaisesti seksinegatiivisuudesta, vaan siitä, mitä nykyään pidetään seksikkäänä. Seksihän kiinnostaa aina”, kertoo seksuaalisuutta ja erotiikkaa musiikin esityksissä ja valtamediassa tutkinut filosofian tohtori ja yliopisto-opettaja Anna-Elena Pääkkölä.

Pääkkölän mukaan seksipositiivisuus on ennen kaikkea asenne, jossa seksiä tai seksuaalisuutta ei lähestytä normittavalla ajattelutavalla. Tärkeintä on purkaa tutkimustiedon kautta seksiin liittyviä tabuja, jotka rajoittavat ihmisiä ja luovat turhia pelkoja ja kapeita mielikuvia sekä seksin että seksuaalisuuden osalta.

”Seksi herättää ajatuksia ja koskee kaikkia, vaikka se ei keskeinen osa elämää olisikaan”, Pääkkölä selittää ja kertoo seksipositiivisuuden korostamisen voivan herättää voimakkaita vastareaktioita niiltä, jotka kokevat vaivaannuttavia tai negatiivisia tunteita asiaa kohtaan.

Toivoa kuitenkin löytyy Pääkkölän mukaan nuorisosta, joka ei pidä esimerkiksi homoseksuaalisuutta enää samanlaisena tabuna kuin isovanhempansa. Pääkkölä kertoo haluavansa uskoa, että seksipositiivisuus kasvaa samalla kun ihmisten eri seksuaalityyppien hyväksyntä kasvaa ja sitä kautta seksin eri puoletkin alkavat luonnollistua.

”Monet ihmiset ovat jo tietämättään valmiiksi seksipositiivisia”

”Me halutaan normalisoida seksistä puhumista. Meille tärkeää on myös ollut turvaseksistä, consensuksesta ja muusta seksuaaliterveydestä, kuten sukupuolitautitestien säännöllisestä tekemisestä, puhuminen ja niihin kannustaminen”, kertoo Akateemisten seksipositiivisten monivuotinen aktiivi ja hallituksen jäsen, Veera Leppänen.

Akateemiset seksipositiiviset on opiskelijajärjestö, jonka tavoitteena on levittää seksipositiivisuuden ilosanomaa ja kannustaa vastuulliseen ja turvalliseen juhlimiskulttuuriin.

”Haluamme myös nostaa esille esimerkiksi tietynlaisten vähemmistöjen seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia, kuten kuinka yläasteelta ja lukiosta puuttuu ohjeistus turvaseksiin homo/lesboseksissä, tai ongelmia, jotka liittyvät liikuntarajoitteisten ihmisten seksuaalisuuteen.”

Leppäsen mukaan monet luulevat seksipositiivisuuden keskittyvän seksin saamisen tärkeyteen. Leppänen painottaa, että seksipositiivisuuteen liittyy myös vahvasti se, ettei tarvitse olla mitenkään yltiöseksuaalinen ollakseen seksipositiivinen.

”Useasti selitettäessä tarkemmin mitä seksipositiivisuus on, saa kommentteina että, tuohan on siisti ja järkevä juttu”, Leppänen kertoo. ”Monet ihmiset ovat jo tietämättään valmiiksi seksipositiivisia.”

Leppänen haluaa kuitenkin muistuttaa, että vaikka kuinka paljon seksiä normalisoidaan, on tärkeää muistaa ihmisten omat rajat ja se, että vaikka avoin seksistä puhuminen on nykyään normaalia yhä useammalle, se voi olla joillekin myös ahdistavaa ja pelottavaa.

Leppäsen mukaan seksipositiivisuuteen kuuluu se, että kaikkia tapoja ilmaista omaa seksuaalisuuttaan pidetään yhtä arvokkaina ja normaaleina, kunhan kaikkien osapuolien suostumus muistetaan. ”Seksi on seksiä, oli se sitten tuttua ja turvallista vanillaseksiä tai monen tunnin sidonta-piiskaus-bdsm-seksisessio.”

Kommentti: ”Kannatan normalisoivaa seksipuhetta, jossa olisi ihan ok vastata työkaverin ’mitä teit viikonloppuna’ -kysymykseen, että ’kävin vähän ostoksilla, leffassa ja orgioissa’, eikä kukaan kauhistuisi”

Erotiikkavälineitä katumainoksissa ja viettelysten seksisaari televisiossa. Seksiä on kaikkialla ja kaiken aikaa, silti se kuuluu edelleen yksityisen piiriin, kotiin ja suljettujen verhojen taakse. Asetelma on kaksinainen paitsi yksityinen-julkinen erottelulla, myös sukupuolten ja niihin liitettyjen normien ja oletusten osalta.

Juttua varten haastattelin seksipositiivisuus-aktiivia, nuorta naista, johon sain yhteyden seksuaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi perustetun Sexpo- säätiön kautta. Haastateltu halusi pysyä nimettömänä.

”Naisen on vaikea olla samaan aikaan kuuma viettelijätär ja ’vaimomatskua’, saati hyvä äiti. Naisen rooli on kapea ja nainen ei mahdu samaan aikaan useampaan lokeroon”, hän kertoi. Ennakkoluuloja piisaa: seksibileet eivät sovi yhteen vakavien suhteiden kanssa tai ettei nainen voi nauttia seksistä ilman tunteita.

Seksiklubeja voidaan pitää jotenkin vaarallisina verrattuna ”normaaliin” partnerin etsintään, vaikka tilanne on usein päinvastoin. Päädyttäessä baari-illan jälkeen ventovieraan ihmisen asunnolle jää omista ja toisen rajoista keskustelu usein vähälle. ”Seksiklubeilla taas on aina muita ihmisiä. Se on turvallinen tila”, haastateltava kertoi.

Suurin osa ihmisistä on seksuaalisia olentoja, mutta kaikki eivät aina osaa ilmaista seksuaalisuuttaan. ”Tavallisissa tiloissa, kuten kouluissa, työpaikoilla ja harrastuksissa ihmisten seksuaalisuuden olemassaolo kielletään, tukahdutetaan ja hyssytellään hiljaiseksi. Tämä johtaa siihen, että sitä puretaan lähettämällä dick pickejä tai jopa läpsimällä pepulle kysymättä.”

”Yhteiskunta tarvitsee enemmän positiivista seksipuhetta ja yleensäkin tapoja puhua seksistä parisuhteissa ja kaikissa ihmissuhteissa, joihin seksi sisältyy. Kannatan normalisoivaa seksipuhetta, jossa olisi ihan ok vastata työkaverin ’mitä teit viikonloppuna” -kysymykseen, että ’kävin vähän ostoksilla, leffassa ja orgioissa’, eikä kukaan kauhistuisi.”