Sosiaalinen media on monelle ainoa paikka olla oma itsensä

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa näkökulma on viime aikoina keskittynyt lähinnä sen negatiivisiin vaikutuksiin. Sosiaalinen media voi kuitenkin tarjota monille myös yhteisöllisyyttä ja turvallisen paikan olla oma itsensä. Näin ainakin ajattelee sisällöntuottaja Susanna Hukka. 

“Somesta voi löytää aina jotain uutta ja paikan, jonne kuuluu”, Hukka avaa. 

Hukka alkoi tuottaa sisältöä sosiaalisen median alustoille vuonna 2021. Hän opiskelee tällä hetkellä teatteri-ilmaisun ohjaajaksi ja haaveilee näyttelijän urasta. Alun perin idea sisällöntuottamisesta lähti toiveesta saada lisää näyttelijäntöitä. 

Hyvin pian Hukka kuitenkin huomasi saavansa sisällöntuottamisesta jotakin muuta: yhteisöllisyyden tunteen. 

“Tosi nopeasti se muuttui siihen, että halusin tarjota muille vertaistukea sekä samaistumispintaa ihmisille, jotka diilaavat samojen asioiden kanssa.” 

Hukan tekemä sisältö on pitkälti huumoripainotteista, mutta aiheet eivät ole kevyitä. Hän käsittelee videoillaan muun muassa traumoja ja mielenterveysongelmia sekä autismia ja ADHD:ta, joihin hän saa inspiraatiota omista kokemuksistaan. Vaikeiden asioiden lähestyminen huumorilla helpottaa Hukan mukaan niistä puhumista ja niiden käsittelyä. 

Vihapuhe kommenttikentissä 

Hukan tekemät videot saavat hänen mukaansa pääosin positiivisen vastaanoton. Hukka kertoo parhaimpia hetkiä olevan ne, kun joku tuntematon kertoo saaneensa häneltä apua ongelmiinsa. 

“Kaikista parhaimpia kommentteja ovat ne, kun joku nuori tulee kertomaan, että minun videoideni takia he uskalsivat hakea apua.” 

Välillä kuitenkin ilkeät kommentit eksyvät Hukankin videoiden kommenttikenttiin. Hukka kertoo muun muassa saavansa masennusta käsitteleviin videoihinsa joskus kommentteja siitä, miten masentuneet ovat oikeasti vain laiskoja.  

Sosiaalisessa mediassa vihapuhe on suuri ongelma, jota ei ole saatu kitkettyä pois. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Pinja Akkanen uskoo, että sosiaalisen median tulehtunut keskustelukulttuuri johtuu algoritmeista, jotka suosivat provosoivaa sisältöä, sekä niin sanotusta kuplautumisesta. 

“Tällä hetkellä ihmiset ovat somessa omissa kuplissaan samanmielisten kanssa, ja sitä kautta ihmisten välinen kuilu kasvaa eikä terveelle keskustelulle jää niin paljoa tilaa”, Akkanen pohtii. 

Hukka ajattelee, että vihakommentointi johtuu sen helppoudesta. 

“Ihmiset eivät ymmärrä, miten pahasti voivat loukata toista, kun sen voi tehdä anonyymisti.” 

Digitaaliset ystävät tukena 

Internet on tarjonnut yhteisöllisyyttä jo kauan ennen sosiaalisen median yleistymistä. Kun Hukka oli nuori, hän löysi oman turvapaikkansa nuorille tytöille suunnatusta peliyhteisöstä goSupermodelista. 

“Mulla ei oikein ollut kavereita koulussa ja olin yksinäinen, mutta sieltä [goSupermodelista] sain kavereita. Myöhemmin tapasin joitain heistä jopa livenä”, Hukka muistelee. 

Nykyään monella nuorella onkin kasvokkain tapahtuvien ihmissuhteiden lisäksi ystäviä digitaalisessa maailmassa. Tilastokeskuksen vuonna 2021 tehdyn vapaa-aikatutkimuksen mukaan jopa 60 prosentilla teini-ikäisistä oli internetin kautta hankittuja ystäviä. 

Akkasen mukaan sosiaalisessa mediassa solmitut ystävyyssuhteet voivat olla yhtä merkityksellisiä kuin kasvokkain tapahtuvat ystävyydet.  

“Vaikka et olisi koskaan tavannut sitä ihmistä kasvokkain, koska he asuvat toisella puolella maailmaa, niin se voi olla silti todella tärkeä ihmissuhde. Etenkin silloin, jos omassa arjessa on muuten vähän merkityksellisiä ihmisiä”, Akkanen sanoo. 

Merkityksellisyyden tunne somesta 

Hukka tekee videot lähes aina alusta loppuun yksin. Hän kertoo videoiden tekemisen olevan joskus yksinäistä puuhaa. Nähdessään miten ihmiset saavat apua hänen videoistaan hän muistaa, miksi tekee videoita. Hukalla on myös “hyvä mieli” -kansio, johon hän kerää saamiaan positiivisia kommentteja. 

“Vähän aikaa sitten sain yhteen videooni kommentin, jossa luki: ‘Minä olen nyt viikon aikana palannut aika monta kertaa tähän videoon, koska tästä saa niin paljon lohtua hankalaan oloon’. Kyllä meinasi tippa linssiin tulla, kun näin tämän kommentin.”  

Hukka kokee saaneensa sosiaalisesta mediasta paljon enemmän kuin osasi ajatella. Hän tuntee nyt, että hänen teoillaan ja elämällään on merkitys, kun pystyy auttamaan muita sekä muuttamaan maailmaa videoidensa avulla. 

Akkanen ajattelee, että sosiaalisen median suurimpia positiivisia puolia ovat vertaistuki ja yhteisöllisyys. Some myös laajentaa arkeamme ja antaa valtavasti mahdollisuuksia.

Mahdollisuuksia sosiaalinen media on tarjonnut myös Hukalle. Vaikka nykyään hän ei ajattele omia sosiaalisen median kanaviaan ensisijaisina rekrytointivälineinä, hän on saanut niiden ansiosta muutamia työtarjouksia. Hän toivoo omien kanaviensa seuraajamäärien jatkavan kasvua, mutta ei enää vain työmahdollisuuksien vuoksi. 

“Tavoitteeni sisällöntuotannossa on vain se, että pystyisin tuottamaan iloa ja turvaa mahdollisimman monelle.”

Tämä on toinen osa sosiaalisen median positiivisia puolia koskevaa juttusarjaa. Ensimmäisessä osassa toimittaja kokeili olla viikon ilman sosiaalista mediaa ja seuraavassa osassa pohditaan, millainen olisi unelmien some.