Slovenialainen Joker Out teki läpimurron Suomessa Euroviisujen avulla – viisuilmiö on nyt suurempi kuin koskaan

Harvoin kuulee suomalaisyleisöä laulamassa sloveenia. Näin kuitenkin tapahtui viime viikolla Turussa, kun Euroviisuista tuttu slovenialaisbändi Joker Out esiintyi Logomossa. Yhtye myi loppuun suunnitellut kolme keikkaa Suomessa sekä piti suuren kysynnän vuoksi vielä yhden lisäkeikan Helsingissä Tavastialla.

Turun Logomon keikalla ollut euroviisufani Inkeri Leksis kertoo, että löysi bändin Euroviisujen kautta. Bändin kappaleet ovat päätyneet monien muiden nuorten tavoin hänenkin soittolistoilleen. Leksis iloitsee siitä, kuinka suomalaiset fanit olivat opetelleet keikkaa varten sloveeninkielisten biisien lyriikoita.

”Oli ihanaa, kun ihmiset osasivat biisien sanat ja lauloivat mukana.”

Käärijän ja Bojanin kaltaiset suhteet ovat osa ilmiön kasvua

Euroviisut on kasvanut ilmiöksi, joka vetää mielenkiintoa puoleensa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Euroviisuselostaja Mikko Silvennoinen näkee, että viime vuosina syntyneen euroviisuilmiön ja ”hypen” taustalla on kaksi vaikuttavaa tekijää: some ja korona. Ne ovat hänen mukaansa tehneet Euroviisuista isommat ja nuoremmat.

”TikTok on auttanut myös nuoren kohdeyleisön löytämisessä. Tämä on näkynyt Euroviisuissa esimerkiksi siinä, millaisia esityksiä tehdään ja myös fanituskulttuurissa.”

Esimerkiksi viime kevään Euroviisuissa Käärijä ja Joker Outin solisti Bojan tuottivat paljon somesisältöä ystävyydestään. Fanit editoivat artistien yhteisistä hetkistä videoita TikTokiin. Sisältö kulissien takaa tarjosi yleisölle paljon herkullista keskusteltavaa musiikin ulkopuolelta.

Viisufani Leksis sanoo, että somesisältö tuo artisteja lähemmäs faneja.

”He postasivat esimerkiksi siitä, kun kävivät yhdessä syömässä ja tekivät hassuja videoita, missä ei ollut edes mitään järkeä, mutta ne naurattivat”, Leksis sanoo.

Toinen käännekohta Euroviisujen kasvussa ilmiönä on Mikko Silvennoisen mukaan koronavirus. Kun vuoden 2020 Euroviisut jäivät välistä, se kasvatti kaipuuta maailman suurinta musiikkifestivaalia ja sen yhteisöllisyyttä kohtaan. Kaipuu näkyi Silvennoisen mukaan myös niissä ihmisissä, jotka eivät aiemmin olleet aktiivisesti osana euroviisukeskustelua.

”Euroviisut oli se, missä puhallettiin yhteen hiileen. Koko yhteisöllisyyden kokemus oli pandemiavuosina unohtunut ja Euroviisut toi sen takaisin.”

Vuosi 2021 oli käänteentekevä, kun Euroviisut saatiin taas järjestettyä.

”Lapselta pitää ottaa karkki pois, jotta se tietää, miten ihanaa se on”, Silvennoinen summaa.