Tanssin tulo kouluun ei etene

Tanssialalla tanssi halutaan omaksi oppiaineekseen peruskouluun. Vuoden 2010 opetussuunnitelman uudistuksessa tanssi ei saanut jalansijaa peruskoulussa. Asiaa ei ajeta tällä hetkellä eteenpäin. Opetusministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti kommentoi, että vuoden 2010 opetussuunnitelma laadittiin ainakin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin:

“Tällä hetkellä asian tiimoilta ei tapahdu mitään.”

Tanssia ajettiin omaksi oppiaineekseen peruskoulun opetussuunitelmaan vuonna 2010. Taiteen edistämiskeskuksen Sirkus -ja tanssitaidetoimikunta teki julkaisun vuonna 2009. Siinä asetettiin tavoitteeksi, että tanssi tulisi peruskoulun opetussuunnitelmaan omaksi oppiaineekseen vuoteen 2020 mennessä.

Opetushallituksen johtokunnan jäsen Kari Salminen uskoo, että tanssi löytää vielä oman paikkansa opetussuunnitelmasta:

“Kyllä sille oma paikkansa on, mutta se vaatii sekä opettajilta että opetuksen järjestäjiltä joustavuutta ja luovuutta.”

Tieteelliset tutkimukset puoltavat tanssioppiainetta

Ihminen oppii koko kehon kautta. Aivot eivät yksinään ohjaa kehon toimintaa vaan myös kehon kautta saatu aistitieto ohjaa ajattelua ja aivojen toimintaa. Tämä selviää 2000-luvun julkaisuista, joissa todistettiin myös kehon vaikuttavan aivoihin eikä vain toisin päin.

Sirkus -ja tanssitaidetoimikunnan tekemän julkaisun “Tanssissa on tulevaisuus. Tanssin visio ja strategia 2010-2020” mukaan tanssi tukee lapsen kokonaisvaltaista oppimista. Tanssissa yhdistyy ajattelu sekä konkreettinen tekeminen. Tanssiopetuksessa lapsi ei ole vain kuunteleva pää, vaan eri tavalla osallinen opetuksessa.

Kuka saa opettaa tanssia

Asian eteenpäin viemistä ovat hidastaneet erimielisyydet siitä, kuka tanssioppiainetta opettaisi.

“(Tanssitaidetoimikunnan) Asiantuntijaryhmässä olimme kaikki sitä mieltä, että sillä ei ole merkitystä kuka sitä opettaa, kunhan sillä henkilöllä on siihen koulutus. Jos jatkuvasti riidellään kuka tanssia saa opettaa niin silloin sitä ei opeta kukaan,” Tanssitaidetoimikunnan asiantuntija Katri Nirhamo kertoo.

Myös omia alojaan puolustavat opettajat vaikuttavat omalta osaltaan opetussuunnitelmien laatimisen vaikeuteen.

“Usein oppiaineet pitävät hyvin tiukasti kiinni niistä omista tuntijaoistaan. Matematiikan opettaja on sitä mieltä, että matematiikka on maailman tärkein oppiaine ja englannin opettajan mielestä englanti. Tulisi nähdä, että se lapsen hyvä olisi se yhteinen tavoite eikä omasta oppiaineesta kiinni pitäminen,” Sirkus -ja tanssitaidetoimikunnan puheenjohtaja Katarina McAlester pohtii.

McAlesterin mukaan asian ajaminen on tällä hetkellä ikään kuin jäissä, mutta halu saada tanssi opetussuunitelmaan on kova.

Tanssin lisääminen opetussuunnitelmaan tarkoittaa myös opettajakoulutuksen muutosta

“Tanssin tuleminen opetussuunnitelmaan vaatii sitä, että opettajia koulutetaan opettamaan tanssia ja tanssiopettajia koulutetaan opettamaan koulun oppilaita. On eri asia pitää tunteja tanssikoulussa, jossa on harrastajia, kuin sitten koulussa jossa on 30 lasta, joista jotkut eivät tiedä tanssista mitään,” Nirhamo kertoo.

Katri Nirhamo on opettajana turkulaisessa Pääskyvuoren koulussa, jossa tanssia opetetaan kaikille. Opetus alkoi pohjoismaalaisesta projektista, joka vähitellen vakiintui koulun toimintaan. Nirhamo uskoo, että samankaltaisten kokeilujen vakiintumisen kautta tanssi voisi saada jalkansa opetussuunnitelmaan.