"Oliko se vahinko?"

Tilastokeskuksen mukaan alle 21-vuotiaat ensisynnyttäjät ovat harvinaisia. Nuoret äidit joutuvatkin kohtaamaan ennakkoluuloja ja epäilyksiä, vaikka he painivat yleensä samojen asioiden kanssa kuin vanhemmat äidit.

Charlotta Ekman, 21, sai esikoisensa kesäkuussa ollessaan itse 20-vuotias. Ekman ja hänen puolisonsa olivat raskaudesta yllättyneitä ja onnellisia. Ekman kärsii rajusta endometrioosista, ja lääkäri oli kertonut lasten hankinnan olevan suotuisinta nuorena.

Lapsi oli toivottu, mutta Ekman sai silti kuulla kysymyksiä siitä, että onko lapsi vahingossa hankittu. Kommentointia tapahtui kasvotusten ja raskautta ruodittiin sosiaalisen median palvelun Jodelin viestiketjussa. Ekmanin mielestä ihmisiltä puuttuu tietty sensitiivisyys, ja raskaana oleva ihminen onkin yhtäkkiä kaikkien omaisuutta.

Nuorten äitien väheksyntä ei ole uusi ilmiö. Janina, 30, tuli raskaaksi 15-vuotiaana ja synnytti yhdeksännen luokan loputtua. Toisella neuvolakäynnillä hoitaja oletti automaattisesti Janinan tekevän abortin, vaikka Janina oli jo kumppaninsa kanssa päättänyt pitää lapsen.

“Neuvolatäti läväytti aborttipaperit nenän eteen ja sanoi, että minun ei tarvitse muuta tehdä kuin mennä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan”, kertoo Janina.

Synnytyksen aikana sairaalassa Janinasta tehtiin stereotyyppisiä oletuksia henkilökunnan toimesta, kun tämä olisi halunnut lahjoittaa maitoaan keskosvauvoille.

“Hoitaja kysyi, että milloin olen viimeksi tupakoinut, koska kaikki teiniäidit kuulemma tupakoivat”, Janina muistelee.

Nuoria vanhempia kohtaa kaksoishaaste

Nuorilla äideillä on usein tunne, että he ovat suurennuslasin alla ja se luo paineita vanhemmuuteen. Janinalle muut ihmiset luovat edelleen jännitystä ja pelkoa.

“Meidän esikoinen on erityislapsi. Se tekee itselle sellaisen olon, että muut ajattelevat lapsen olevan sellainen, koska olen nuori äiti ja en osaa kasvattaa lastani.”

Turun Tyttöjen talon ohjaaja Kaisa Kilpeläinen kertoo, kuinka nuoria vanhempia kohtaa kaksoishaaste. Nuorella vanhemmalla on samaan aikaan käynnissä oman itsensä ja vanhemmuuden identiteetin rakennusprosessi. Asiaa ei auta, jos joutuu kohtaamaan väheksyntää omasta vanhemmuudestaan.

“Pystyvyyden tunne kasvaa myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Lähipiiri voi vähättelyn sijasta uskoa, kannustaa ja kertoa, että ei tarvitse pärjätä yksin”, Kilpeläinen neuvoo.

Avun kysymiseen kasvaa kynnys, kun on halu näyttää oma kykeneväisyytensä.

“Voihan sitä olla hukassa näiden asioiden kanssa vaikka olisi neljäkymmentä. Olen itse huomannut sen esimerkiksi Facebookin mammaryhmissä, että ihan sama minkä ikäisiä ihmisiä on kyseessä, niin pohditaan ja kysellään samoja asioita äitiydestä. Niin miksi sitten, kun on nuori niin ei handlaisi tätä juttua?”

Charlotta Ekman

Kilpeläinen on ohjannut Tyttöjen talolla nuorille äideille tarkoitettua ryhmää kolme vuotta. Hänen mielestään nuoressa vanhemmuudessa on monia hyviä asioita, jotka voi nähdä voimavaroina. Ryhmän nuoria äitejä yhdistää positiivisuus, sopeutuminen ja joustavuus vanhemmuuta kohtaan.

Vertaistukea saa sosiaalisesta mediasta

Nuori vanhempi saattaa jäädä yksin elämäntilanteen muuttuessa, kun vauva-arki ei koske samanikäisiä kavereita. Vertaistuki on kuitenkin tärkeää, sillä nuori on kaikkea muutakin kuin vain vanhempi.

“Nuoria äitejä laitetaan helposti lokeroon. Oletetaan, että jotkut tulevat vain äitiyden takia hyvin toimeen”, Ekman kuvailee.

Ekman kertoo, kuinka vertaistukea nuorena äitinä voi saada sosiaalisesta mediasta. Ajatuksien jakaminen somessa kuitenkin ymmärretään väärin ja koetaan pinnallisina, vaikka niillä on yleensä syvällisempi merkitys kuin vain tykkäyksien kerääminen.

Tilastokeskus, äidit tilastoissa

Nuoret äidit