Kevään kuntavaalien tulos jäänee edellisten vaalien tasolle

 Juttusarjassa käsitellään kevään 2017 kuntavaaleja. Osa 1/19.

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on laskenut 1970-luvulta miltei kaksikymmentä prosenttiyksikköä. Syyt ovat puolueista etääntyminen sekä poliittisen aktiivisuuden heikentyminen.

Puolueiden vetovoimaisuus on hiipunut 1980-luvulta alkaen. Nuoret ja keski-ikäiset eivät asetu yhtä paljon ehdolle. Tämä heijastuu kuntavaaleihin, jossa äänestysaktiivisuus on laskenut roimasti. Viime vaaleissa uurnilla kävi alle 60 prosenttia väestöstä.

”Äänestämistä ei koeta enää velvollisuudeksi”, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo summaa.

”Myös kuntavaalien merkittävyys kansalaisten silmissä on vähentynyt.”

Tilastokeskuksen mukaan viime vaaleissa naisista äänesti 59,8 prosenttia ja miehistä 56,7 prosenttia. Matalin prosenttiosuus oli nuorilla, joilla oli heikko koulutus ja alhaiset tulot. Tampereen yliopiston politiikan tutkijan, dosentti Sami Borgin mukaan pienillä paikkakunnilla äänisaalis oli runsaampi.

”Oma puolue tai ehdokas on helpompi löytää. Samaten voidaan tuntea kunnan väkeä. Ääni on helpompi antaa tutulle.”

Borg toteaa kuitenkin samaan hengenvetoon, että myös suurkaupunkien sisällä on heittoa. Kalliimmilla asuinalueilla asuvat äänestävät aktiivisemmin verrattuna lähiöihin.

Politiikkaa pidetään monimutkaisena

Äänestäminen on yhteydessä politiikkatietämykseen. Oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015 -raportin mukaan noin kaksi kolmesta pitää politiikkaa vaikeasti ymmärrettävänä. Korkea koulutustaso lisää politiikan prosessien ymmärtämistä ja osallisuuden tunnetta.

Railo ehdottaa ratkaisuksi yhteiskuntakasvatusta kouluihin, jolloin tiedon saaminen politiikan osa-alueista sekä puolueiden edustamista kannoista helpottuisi.

”Puolueiden eroja on hankala käsittää erityisesti kuntapolitiikassa, jossa ei ole hallitus-oppositio -asetelmaa.”

Ongelmia hankala korjata

Suomen äänestysaktiivisuuden voi rinnastaa Pohjoismaiden tasolla Norjaan, jossa viime kuntavaalien (2015) äänisaalis oli 60,2 prosenttia. Ruotsissa taas kuntavaaleissa (2014) äänesti 82,8 prosenttia. Kun Suomessa vaalijärjestelmä on avoin, on länsinaapurissa puolestaan puoliavoin listavaali. Siellä äänestetään ensisijaisesti puoluetta.

”Suomalainen systeemi antaa enemmän valtaa. Ääni menee kuitenkin hukkaan, mikäli ehdokasta ei valita”, Railo selventää.

Joissain valtioissa on käytössä äänestyspakko, jonka mukaan kansalaiset ovat velvoitettuja äänestämään sakon uhalla. Railo ja Borg eivät lämpene järjestelmälle.

”Osallistumisoikeus on myös oikeus kieltäytyä. Sen sijaan pitää houkutella asioilla, joiden puolesta halutaan toimia”, Borg selvittää.

Suomen vaalijärjestelmän muuttaminen on hankalaa. Puolueet eivät ole päässeet toistaiseksi yhteisymmärrykseen pitäisikö sitä muuttaa – ja miten.

”Ongelmia tuskin pystytään korjaamaan lähitulevaisuudessa”, Railo toteaa.

Sekä Railo että Borg uskovat kevään vaalien äänestysaktiivisuuden pysyvän edellisissä luvuissa. Borgin mukaan suuria merkkejä muutoksesta ei ole.

”Kansanvallan kannalta pitää pystyä petraamaan.”