Elämäntavat vastaan geenit - kumpi voittaa muistipelissä?

Suurin osa etenevistä muistisairauksista ei ole perinnöllisiä, vaan riskitekijöinä ovat pääasiassa ympäristö ja elämäntavat. On silti olemassa yksittäisiä geenimutaatioita, jotka lisäävät merkittävästi riskiä sairastua. Yksi tällainen geeni on joka neljännellä suomalaisella oleva apolipoproteiini E 4, eli ApoE4. Jos geenin sattuu perimään molemmilta vanhemmiltaan, on Alzheimerin tautiin sairastumisen riski jopa 10—15-kertainen.

Ystävät ja uni tukevat muistin toimintaa

Harva sairastuu alle 40-vuotiaana, mutta jo nuorena voi vaikuttaa tulevaisuuteensa. Terveillä elämäntavoilla voi täysin kumota geenien altistavan vaikutuksen tai ainakin viivästyttää sairauden puhkeamista jopa vuosikymmenellä. Muistiohjaaja Anita Elfving muistuttaa, että omasta terveydestään huolehtiminen on aina hyödyllistä, ovat sukurasitteet ja oireet joko jo arkipäivää tai vasta uhka tulevaisuudessa.

”Niin pystytään ennaltaehkäisemään myös muita sairauksia, kuten aivoverenkiertohäiriötä”, Elfving toteaa. 

Myös uni on tärkeässä roolissa, vaikka ei olekaan tarkkaa tietoa siitä, onko huonosti nukkuminen riskitekijä vai jo mahdollinen muistisairauden ensioire.

”Mitä paremmin nukkuu, sitä paremmin aivot toimivat. Syvän unen aikana muistijäljet taltioituvat pitkäkestoiseen muistiin.”

Sosiaaliset suhteet ovat Elfvingin mukaan hyvää ravintoa aivoille, koska toisten ihmisten kanssa keskustellessa aivoja joutuu aktiivisesti käyttämään. Erilaiset ja vaihtelevat tilanteet ja uusien asioiden opettelu luovat aivoille sopivia haasteita. Kokonaisvaltainen panostaminen omaan hyvinvointiin luo siis puitteet mahdollisimman pitkään normaalina jatkuvalle elämälle. 

Ymmärrys rikkoo stigmaa

Muistisairaudet ovat yleistyneet ihmisten eläessä yhä pidempään. Elfvingin mukaan Muistiliiton toimintaan on osallistunut lähiaikoina myös aiempaa nuorempaa väkeä. Oma elämä voi tuntua uhatulta.

”Hirveän paljon on kiinni yksilöstä, tukiverkoista ja siitä, miten saa tukea ja ymmärrystä elämään. Sillä, että me kaikki ymmärrämme, on ihan jumalattoman iso merkitys”, Elfving kertoo. ”Me kaikki pystymme vähentämään stigmaa ja häpeää, jonka vuoksi muistisairaat voivat kokea itsensä todella huonoiksi ja mitättömiksi.”

Lähteet: Muistiliitto, Aivoliitto, THL