Työnantaja voi kieltää alaisiltaan hajuveden käytön

Juttusarja käsittelee monikemikaaliyliherkkyyttä, joka rajoittaa merkittävästi siitä kärsivien potilaiden elämää. Osa 4/4.

[metaslider id=20276]

Työnantajalla on oikeus kieltää hajuvesien käyttö työpaikalla, jos niistä aiheutuu oireita työntekijälle. Jos oireet eivät käyttökiellon jälkeen lopu, tulee työnantajan kokeilla muita järjestelyjä alaisensa terveyden turvaamiseksi. Jos työntekijä ei kohtuudella tehtyjen järjestelyiden jälkeen edelleenkään voi tulla töihin, on tämän irtisanominen oikeutettua.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

”Työterveyslaki asettaa velvoitteita työnantajalle ja nämä velvoitteet antavat työnantajalle oikeuden määrätä hajuvesien käyttökiellon työpaikalla. Hajuvesien käyttö ei työpaikalla ole yksityisasia, koska se voi vaikuttaa muiden terveyteen”, sanoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Jos työntekijä saa oireita työpaikallaan, hänen tulee Koskisen mukaan ottaa ensin yhteyttä työnantajaan tai työsuojeluhenkilökuntaan.

“Aina on parempi, että siinä vaiheessa on lääkärintodistus. Silloin työnantajan toimintavelvoite on selvempi ja asioita tapahtuu varmasti nopeammin.”

Yliherkän takia voidaan ryhtyä tilajärjestelyihin

Monikemikaaliyliherkkyys on asiantuntijoiden mukaan viime vuosien aikana lisääntynyt. Oireyhtymästä kärsivät voivat saada oireita myös hajuvesiä miedommista hajusteista, kuten toisten käyttämän sampoon tai pyykin huuhteluaineen tuoksuista. Seppo Koskisen mukaan työnantaja ei kuitenkaan voi puuttua tällaisten tuotteiden käyttöön.

”Toiveita asiasta voi tuoda esille, mutta kun suojeltava henkilö on poikkeuksellisen yliherkkä, ei työturvallisuuslakikaan anna työnantajalle oikeutta käskeä, että miten hiukset tai pyykit pestään kotona.”

Jos työntekijä saa oireita sellaisista tuoksuista, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, työnantajan pitäisi Koskisen mukaan pyrkiä esimerkiksi järjestämään työntekijän työhuone sellaiseksi, että tämä voi työskennellä siellä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Jouni Kallioluoma sanoo, että jos sopivia tiloja ei löydy, myös muihin tehtäviin siirtymistä tai etätyön mahdollisuutta pitäisi selvittää.

Yt-neuvottelut voivat koitua yliherkän kohtaloksi

Jouni Kallioluoma kertoo, ettei hänen tietoonsa ole tullut tapauksia, joissa työnantaja ja työntekijä olisivat riitaantuneet muiden työntekijöiden käyttämistä hajusteista. Hänen mukaansa tapaukset pyritään sovittelemaan.

”Tiedän sisäilmaan liittyviä yliherkkyystapauksia, joissa altisteet on poistettu tilassa, mutta joku siellä edelleen aiheuttaa oireilua yksittäiselle henkilölle. Tällaisia tapauksia on tiedossani alle viisi. Jos normaalit työolot eivät sovi, niin voi olla, ettei ole mitään muita tiloja ja se on sitten jo lopun alkua.”

Kalliomaa ei osaa sanoa, kuinka paljon yliherkkyys aiheuttaa työntekijöiden irtisanomisia, sillä niiden lopullista perustetta ei aina kerrota julkisesti. Varsinkin yt-neuvottelujen aikana yliherkän työsuhteen tulevaisuus saattaa näyttää tavallista synkemmältä.

”Jos työnteon järjestäminen tuntuu mahdottomalta ja väkeä ollaan vähentämässä, niin ei kovin paljon täydy arvailla, että miten siinä käy.”

Sairausluokitus ei ole sairausperusteisen irtisanomisen edellytys

Jos työnantaja on tehnyt kaikki mahdolliset toimenpiteet työsuhteen jatkumisen eteen, mutta työntekijä ei silti pysty työskentelemään, on työnantajalla mahdollisuus sairausperusteiseen irtisanomiseen.

”Laki kieltää terveyden perusteella syrjimisen, mutta joissakin tapauksissa irtisanominen voidaan katsoa oikeutetuiksi. Näin on esimerkiksi silloin, jos tilat ovat täysin lailliset, eivätkä aiheuta normaali-ihmiselle mitään. Ei työnantajalta voi vaatia ääripuhtaita tiloja”, Kalliomaa sanoo.

Seppo Koskinen kertoo tietävänsä tapauksen, jossa yliherkistynyt työntekijä sai työpaikallaan oireita, eikä siksi pystynyt enää käymään töissä. Koskinen ei tiedä, oliko herkistymisen taustalla sisäilma vai kemikaalit. Työpaikalla oli aikaisemmin altistunut muitakin henkilöitä, mutta tilan korjausten jälkeen vain kyseiselle henkilölle tuli oireita. Koskisen mukaan asian käsittely on tuomioistuimessa kesken.

Vaikka esimerkiksi monikemikaaliyliherkkyyttä ei luokitella ICD-tautiluokituksessa sairaudeksi, se ei estä sairausperusteista irtisanomista.

”Tämä on vähän samantyyppinen kysymys kuin burn out, jota ei myöskään sellaisenaan luokitella sairaudeksi. Asia ei sairausluokituksesta kiinni vaan siitä, aiheuttaako joku asia, vika tai vamma sellaisen tilan, ettei henkilö voi tehdä omaa työtänsä”, Koskinen sanoo.

Osa 1: Hajustehelvettiin joutunut

Osa 2: Monikemikaaliyliherkkyydelle sairausluokitus?

Osa 3: Asiantuntija: Tuoksut uhkaavat hygieniaa